Luolasta löytyneet luut paljastivat: Neandertalinihminen saattoi nukkua talviunta - Tiede - Ilta-Sanomat

Luolasta löytyneet luut paljastivat: Neandertalinihminen saattoi nukkua talviunta

Varhainen ihmislaji saattoi selvitä kylmistä talvista kuin karhu.

Neandertalinihminen selvisi monista jääkausista, mutta katosi syystä, jota ei tiedetä.­

22.12.2020 17:35

Uuden tutkimuksen mukaan muinainen Euroopan valtias selvisi jääkausien kylmistä talvista horroksessa.

Neandertalinihminen saattoi nukkua talviunta kuin karhu. Väite perustuu Pohjois-Espanjasta tehtyjen luulöytöjen analyysiin.

Lähellä Burgosia sijaitsevista Sima de los Huesosin luolasta löydettyjä luita on tutkittu tarkasti. Niistä on havaittu samanlaisia merkkejä kuin muiden talviunta nukkuvien eläinten luista. Kuukausia kestävä horros jättää jälkensä luustoon.

Tutkijoiden löydöistä kertoivat Guardian, Daily Mail ja National Post. Alun perin tutkimus julkaistiin L´Anthropologie tiedelehdessä.

Tutkimusta johtaneet Juan-Luis Arsuaga ja Antonis Bartsiokas esittävät, että luut osoittavat aineenvaihdunnan hidastuneen horroksessa. Se taas haittasi luiden kehitystä.

”Saamelaiset selviävät poronlihalla”

Tutkijat myöntävät, että heidän oletuksensa kuulostaa tieteiskirjallisuudelta. He esittävät, että kyky talviuneen on syntynyt varhaisemmilla nisäkkäillä. Mahdollisuus siihen olisi sitten säilynyt myös ihmissukujen edustajilla.

Heidän mukaansa se on saattanut olla ainoa tapa selvitä kylmissä oloissa talvella, kun ruokaa ei ollut saatavissa. Samasta espanjalaisesta luolasta on löytynyt myös talviunta nukkuneiden muinaisten luolakarhujen luita.

Nykyihmiset eivät kuitenkaan nuku talviunta kylmissäkään oloissa. Arsuagan ja Bartsiokasin mukaan selitys on paremmasta ruokahuollosta. Saamelaiset ovat heidän mukaansa selvinneet poronlihalla ja inuiitit rasvaisella kalalla. Poro tosin kesytettiin varsin myöhään.

Sima de los Huesosin luolan ympäristössä ei tällaisia ravinnonlähteitä ollut saatavissa. Kyseiset luut arvioidaan 400 000 vuotta vanhoiksi.

Ne ovat kuuluneet hyvin varhaisille neandertalinihmisille tai juuri heitä edeltäneille ihmisille. Neandertalinihmisen katsotaan polveutuvan Heidelberginihmisestä.

Neandertalinihmiset kehittyivät taitavaksi suurriistankin metsästäjiksi.

Pitkä valtakausi

Neandertalinihmiset ilmaantumisesta kiistellään. Joidenkin arvioiden mukaan se olisi tapahtunut juuri noin 400 000 vuotta sitten. Tosin eri tutkimuksien aikahaarukka on iso, satojatuhansia vuosia. He asuttivat Eurooppaa ja osaa Lähi-idästä.

Neandertalinihmiset katosivat noin 40 000-27 000 vuotta sitten. Syystä ei ole varmuutta. Tuolloin vallitsi jääkausi, mutta se ei ollut ensimmäinen neandertalinihmisten aikana.

Nykyihmisiä saapui tuolloin Eurooppaan kilpailemaan samoista saaliista neandertalinihmisten kanssa. Neandertalinihmisiä ei enää pidetä yhtä kehittymättöminä kuin vielä muutama vuosikymmen sitten arveltiin. Heidän työkalunsa ja aseensa olivat kuitenkin kömpelömpiä kuin nykyihmisillä.

Neandertalilaiset elivät ilmeisesti hyvin pienissä yhteisöissä ja heitä oli aina vähän. Nykyihmiset muodostivat suurempia yhteisöjä ja lisääntyivät nopeammin.

Geenitutkimuksissa on todettu, että nykyihmiset ja neandertalinihmiset lisääntyivät keskenään. Afrikan ulkopuolella nykyihmisissä on neandertalinihmisten perimää. Sen uskotaan auttaneen sopeutumaan kylmässä ilmassa.

Toisaalta haittojakin voi olla. Hiljan esitettiin tutkimustulos, jonka mukaan neandertalinihmisen perimä voi altistaa koronaviruksen aiheuttaman covid-19 taudin vakavalle muodolle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?