Kimalainen oppii käyttämään jopa työkaluja – tällaisia ovat hyönteisyhteisön ”innovaattorit” - Tiede - Ilta-Sanomat

Kimalainen oppii käyttämään jopa työkaluja – tällaisia ovat hyönteisyhteisön ”innovaattorit”

Suomalaistutkijan mukaan kimalaiset ovat luultua älykkäämpiä. – Niillä on jopa kulttuuria, kimalaisia tutkiva Olli Loukola sanoo.

29.11.2020 18:16

Videopätkä keltaista palloa vierittävästä topakasta kimalaisesta on herättänyt ihastusta sosiaalisessa mediassa. Kimalainen tunnistaa kahdesta erivärisestä pallosta sen oikean ja vierittää sen sille osoitettuun pisteeseen.

Herää kysymys, kuinka pieni hyönteinen, jonka aivot tuskin seesamin siementä suuremmat, osaa oppia ihmisen opettamia temppuja?

Kyllä se oppii, vieläpä melko nopeasti.

– Nopeimmat oppivat tehtävän kymmenen harjoituskerran jälkeen, käyttäytymisekologi dosentti Olli Loukola Oulun yliopistosta sanoo.

Hän on havainnut kimalaisen oppivan pallonpyöritykseen päivässä, ehkä kahdessa, jos oppilas on otollinen.

Kimalaisten hoksottimissa on eroja, ja ainoastaan makeasta palkinnosta motivoituneita voidaan opettaa temppuilemaan. Ne ovat sokeriveden perään ja sitä palkinnoksi tarjoamalla ne saadaan vaikka tökkimään palloa maaliin.

Kimalaisten oppimiskäyttäytymisen tutkimisessa suomalainen Loukola on maailman huippuja. Hänen nimensä nousi maailmanmaineeseen 2017, kun hänen tutkimusryhmänsä Britanniassa Queen Maryn yliopistossa opetti kimalaiset pelaamaan jalkapalloa ja havainnot levisivät myös tiedemaailman ulkopuolelle. Loukola oli tiedesensaation aiheuttaneen tutkimuksen pääkirjoittaja ja tuloksia siteerattiin laajalti myös populaarilehdistössä.

Loukola on jatkanut aiheen parissa ja käsitys hyönteisten kyvystä oppia on yhä tarkentunut kimalaisten parissa tehtyjen tutkimusten kautta.

– Veikkaus on, että sosiaaliset hyönteiset, kuten kimalaiset ovat älykkäämpiä kuin yksin elävät, ainakin ne ovat herkempiä ottamaan ärsykkeitä sosiaalisesta ympäristöstään. Kimalaiset ovat ongelmanratkaisussa ylivoimaisia, Loukola sanoo.

Tutkimustulosta voi vääristää tosin se, että kimalaisen kaltaiset sosiaaliset hyönteiset on helppo motivoida kokeisiin. Ne ovat lähes aina nälkäisiä, koska kimalaisen luonto on kerätä mettä pesään koko ajan. Yksinelävä hyönteinen ryhtyy ruokapalkinnon saatuaan haluttomaksi temppuihin, joten niiden älykkyyden mittaaminen on vaikeampaa.

Tutkijan mukaan kuva hyönteisistä pelkästään geneettisen tiedon ohjaamina olioina on joutumassa roskakoriin. Loukolan tutkimuksissa on havaittu, että kimalaiset eivät pelkästään opi toisten näyttämiä temppuja, vaan osaavat myös kehittää omaa tekemistään toisia seuraamalla.

– Kun toinen kimalainen pyörittää palloa jollain tekniikalla, toinen osaa parantaa suoritustaan toista katsomalla.

Havainto on eläinten käyttäytymistieteen näkökulmasta merkittävä. Loukola on tutkimuksissaan osoittanut, että uusi taito siirtyy yksilöltä toiselle sosiaalisen oppimisen kautta toista yksilöä tarkkailemalla ja opittu taito säilyy populaatiossa pitkään.

– Se tarkoittaa, että kimalaisilla on kulttuuria eli ne pystyvät siirtämään tietoa ja taitoja yksilöltä toiselle. Kun tähän saakka kulttuuria on pidetty lähinnä ihmisten ominaisuutena, nyt sitä voidaan osoittaa jopa hyönteisillä.

Loukolan havainnot haastavat myös käsityksemme hyönteisistä kasvottomina massoina, joissa yksilöitä ei ole. Esimerkiksi kimalaisilla on älyllisen kapasiteetin vaihtelua siinä missä selkärankaisilla eläimillä.

Loukolan mukaan kimalaisyhteisöä ylläpitävistä työläisistä noin kaksi prosenttia on superyksilöitä, eli niin sanottuja innovaattoreita. Innovaattorit hankkivat aktiivisesti uutta tietoa ympäristöstään ja siirtävät oppimansa tiedon muille työläisille.

Ällistyttävä on myös tieto, että ihmisten toiminta saattaa vaikuttaa kimalaisten ja muiden pölyttäjien älykkyyteen. Tätä tutkii pallonpyöritysvideon Twitterin ladannut tohtorikoulutettava Lotta Kaila Helsingin yliopistosta.

– Tutkin kasvinsuojeluaineiden vaikutusta kimalaisen aivoihin. On mahdollista, että jotkut näistä aineista voivat heikentää niiden oppimiskykyä. Tämä voi puolestaan vaikuttaa kimalaisten selviämiseen luonnossa ja kasvien pölyttymiseen, eli sitä kautta koko elintarvikeketjuun, Kaila sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?