Koronaviruksen tuntematon muunnos tarttui minkeistä ihmisiin Tanskassa – asiantuntija vastaa polttaviin kysymyksiin - Tiede - Ilta-Sanomat

Koronaviruksen tuntematon muunnos tarttui minkeistä ihmisiin Tanskassa – asiantuntija vastaa polttaviin kysymyksiin

Minkkitarhoilla levinnyt koronaviruksen muunnos on vaarallisempi turkiselinkeinolle kuin ihmiselle, arvioi suomalaistutkija.

Minkkitarha Naestvedissa joutui lopettamaan 3000 eläintä 6. marraskuuta, kun hallitus päätti ryhtyä torjumaan kovin keinoin koronaviruksen leviämistä.­

10.11. 11:42

Tanskan turkisteollisuuden tulevaisuus on epävarma minkkitarhoilla leviävän koronaviruksen vuoksi.

Viruksen aiemmin tuntematon muunnos on tarttunut minkeistä 12 ihmiseen, ja viranomaiset ovat ryhtyneet koviin torjuntatoimiin. Kaikki maan 15–17 miljoonaa tarhaminkkiä on määrätty lopetettavaksi.

Alustavien tietojen mukaan uusi muunnos saattaa ihmisiin tarttuessaan heikentää pian markkinoille tulevien koronarokotteiden toimivuutta. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan ennen kuin varmoja johtopäätöksiä asiassa voidaan tehdä. Ei ole myöskään aivan satavarmaa, että muutokset viruksessa johtuvat sen sopeutumisesta minkkeihin.

Peter ja Trine Brinkmann Nielsen nostivat tilansa lipun puolitankoon. Pariskunta sai määräyksen 250000 minkin hävittämisestä 5. marraskuuta.­

Suomen viranomaiset ovat jo valppaina. Ruokavirasto on aloittamassa laajaa tarhaminkkien testausta Pohjanmaalla. Toistaiseksi suomalaisilla minkkitarhoilla ei ole havaittu koronatartuntoja.

Onko nyt siis syytä huoleen? IS etsi vastauksia kysymyksiin minkkitarhauksesta ja koronaviruspandemiasta, asiantuntijana ekologi ja evoluutiobiologi Tuomas Aivelo.

1. Miten uusi virusmuunnos syntyi?

Tutkijat arvioivat, että koronavirus on tarttunut ihmisistä minkkeihin Tanskassa ja muuntunut minkkipopulaatiossa, jossa se kiertää nopeammin kuin ihmisten joukossa.

Ihmistä ja minkkiä yhdistää se, että molempien kudoksissa on ace2-reseptoreita. Juuri niihin koronavirus tarttuu tunkeutuessaan elimistöön.

Tutkijatohtori Aivelon mukaan minkkien ace2-reseptorit ovat hieman erilaisia kuin ihmisen. Koronaviruksen muuntuminen minkeissä saattaa johtua juuri siitä.

– Kun minkit saavat viruksen, se johtaa evoluution eri suuntaan kuin mihin se ihmisissä johtaisi, Aivelo sanoo IS:lle.

Minkeissä muuntunut virus on sitten tarttunut uudelleen ihmisiin.

2. Millainen muunnos on?

Tanskalaisminkkien ja tartunnan saaneiden ihmisten virusnäytteistä löytyi viisi geenimutaatioiden yhdistelmää, joita kutsutaan klustereiksi.

– Yhtä mutaatiota lukuun ottamatta nuo tanskalaisten nyt yhdessä linjassa havaitsemat muutokset on löydetty jo aiemmin ihmisiltä muualta, joten saattaa olla, ettei tässä mitään laajempaa evoluutiota sinänsä minkeissä ole tapahtunut, Aivelo arvioi.

Tanskassa havaitut klusterit on nimetty numeroin ykkösestä viitoseen. Potentiaalisesti riskialtein on klusteri 5, joka ei ole yhtä herkkä ihmisten tuottamille viruksen vasta-aineille kuin muut.

Aivelo ei kuitenkaan usko, että viruksen lyhytaikainen kiertäminen minkkien joukossa johtaisi niin suuriin muutoksiin, että ne olisivat ihmisten kannalta katastrofaalisia.

– Riski tulee vasta silloin, jos virus leviää pitemmän ajan minkeissä. Tarkoitan kuukausia tai vuosia.

 Kun minkit saavat viruksen, se johtaa evoluution eri suuntaan kuin mihin se ihmisissä johtaisi.

3. Mistä muunnosta on löytynyt?

Koronavirusta on löydetty jo yli 200:lta tanskalaiselta minkkitarhalta. Klusteri 5 -muunnosta on tavattu viideltä tilalta Pohjois-Jyllannissa.

Tanskassa on havaittu kesäkuusta lähtien kaikkiaan 214 koronatartuntaa, jotka ovat peräisin tarhaminkeistä. Syyskuussa terveysviranomaiset raportoivat , että kahdessatoista tapauksessa ihmiseen on tarttunut on klusteri 5 -muunnos. Nämä potilaat ovat iältään 7–79-vuotiaita, ja kaikki paitsi yksi ovat kotoisin Pohjois-Jyllannista. Potilaista kahdeksan on suoraan yhteydessä turkisteollisuuteen.

Suomessa minkkitarhoilla ei ole havaittu koronavirusta. Suomessa on noin 1,25 miljoonaa tarhaminkkiä, joista miljoona on tuotantoeläimiä ja loput jalostuseläimiä.

Lopetut minkit hävitetään polttamalla tai hautaamalla kalkkikerrosten alle maahan.­

4. Miten Suomi reagoi tilanteeseen?

Ruokavirasto on aloittamassa laajan tilannekartoituksen Pohjanmaan turkistarhoilla. Koronavirustestejä tehdään näytteistä, joita kerätään sekä itsestään kuolleista että elävistä minkeistä. Kartoitus tehdään Kalajoella, Kauhavalla, Kaustisella, Kokkolassa, Korsnäsissä, Mustasaaressa, Närpiössä, Pedersöressä, Uusikaarlepyyssä ja Vöyrissä, kertoi Ruokaviraston eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osaston johtaja Terhi Laaksonen Ylen uutisille.

Eläintautilaki antaa virastolle valtuudet määrätä eläimet lopettavaksi, jos tarhoilta löytyy koronavirusta. Laaksosen mukaan päätös tarhaminkkien lopettamisesta koko maassa pitäisi tehdä hallitustasolla.

 Minkkimuunnosten joukossa on seitsemän havaittua mutaatiota viruksen kuoren niin sanotussa piikkiproteiinissa.

5. Kuinka merkittävä uusi muunnos on?

Geenimutaatiot voivat olla merkittäviä viruksen ominaisuuksien ja rokotteiden tehon kannalta, jos ne muuttavat koronaviruksen piikkiproteiinia, kertoo Tanskan tartuntatautiviranomainen Statens Serum Institut (SSI) verkkosivuillaan.

Esimerkiksi Hollannissa minkeiltä aiemmin löydetty koronaviruksen mutaatio antaa virukselle suojaa vasta-ainelääke Regeneronilta. Muiden mutaatioiden merkityksestä ei vielä osata sanoa.

Tanskassa tutkituissa minkkiviruksissa näitä muutoksia on tapahtunut.

– Minkkimuunnosten joukossa on seitsemän havaittua mutaatiota viruksen kuoren niin sanotussa piikkiproteiinissa, SSI kertoo.

Piikkiproteiini on se viruksen kuoren rakenneosa, joka tarttuu kudosten ace2-reseptoreihin ja avaa virukselle tien elimistöön. Viruksen toimintaa estävät eli neutraloivat vasta-aineet puolestaan tarttuvat piikkiproteiiniin ja estävät sitä ottamasta kiinni reseptoreihin.

SSI:n mukaan seitsemästä mutaatiosta korkeintaan neljä on merkittäviä. Ne ovat aiheuttaneet muutoksia piikkiproteiinin rakenteeseen eli aminohappoihin, joiden järjestystä geenit ohjaavat. Muut mutaatiot ovat ilmeisesti jääneet merkityksettömiksi.

Tuomas Aivelo ei ole nähnyt viruksen genomin tutkimuksista saatuja täydellisiä sekvenssien sarjoja. Niistä selviäisi, millainen virus oli Tanskassa ennen sen tarttumista minkkeihin, millainen se on minkeissä ja millainen sen jälkeen kun virus tarttui minkeistä takaisin ihmisiin.

– Saattaa olla, että tanskalaisilla on tästä tarkempi käsitys, mutta näitä sekvenssejä ei ole ainakaan vielä kerrottu.

Minkkitarhurit lähtivät mielenosoitusmarssille Holstebrossa, Jyllannissa, 6. marraskuuta.­

5. Millä tavalla mutaatiot vaikuttavat rokotteiden tehoon?

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan alustavat havainnot viittaavat siihen, että minkeillä ja 12 ihmisellä tavattu klusteri 5 -muunnos on ”alentanut hieman viruksen herkkyyttä neutraloiville vasta-aineille.”

Alustavat tulokset pitää vielä varmentaa lisätutkimuksin ja laboratoriokokein. Tätä työtä tehdään parhaillaan SSI:ssä, instituutti kertoo.

Kysymys kuuluu, pystyvätkö rokotteiden tuottamat vasta-aineet neutraloimaan koronaviruksen minkkimuunnoksen. Tätä ei vielä tiedetä, sillä tutkimukset ovat vasta alussa ja niitä on tehty vain pienessä mittakaavassa.

6. Miten alentunut herkkyys vasta-aineille on todettu?

SSI:n mukaan havainnot perustuvat kokeisiin, joissa tutkitaan covid-19-taudin jo sairastaneiden ihmisten vasta-aineiden tehoa minkeiltä tavattuihin viruksen muunnoksiin. Tuloksia on sitten verrattu tutkimustietoihin vasta-aineiden vaikutuksesta virusmuunnoksiin, joissa minkkimutaatiota ei ole.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että vasta-aineiden vaikutus on jonkin verran alentunut vain klusteri 5 -muunnoksella.

”Olemme tutkineet samalla menetelmällä viruksen klusteri 1 -muunnosta. Siitä ei löytynyt merkkejä vasta-aineiden alentuneesta tehosta. Muiden muunnosten (klusterien 2–4) herkkyyttä vasta-aineille tutkitaan parhaillaan. Näihin tutkimuksiin kuluu aikaa (viikkoja), sillä virusta pitää ensin viljellä”, SSI kertoo.

7. Ovatko Tanskan varotoimet ylimitoitettuja?

– Tätä on vaikea arvioida, kun ei tiedä mikä se kokonaisuus päätöksenteon taustalla on, Tuomas Aivelo sanoo.

– Ongelma on se, että tartuntoja on ollut Tanskan minkkitiloilla jatkuvasti eikä niitä ole saatu sieltä pois. Klusteri 5 -tartunnat tarkoittavat sitä, että minkkitiloilla oleva virus levinnyt lähiympäristöön.

Päätös tarhaminkkien lopettamisesta koko Tanskassa saattaa Aivelon mukaan johtua yksinkertaisesti siitä, ettei tilannetta pystytä enää kontrolloimaan. Siksi kaikista minkeistä on päästävä eroon.

Tanska on maailman suurimpia minkkiturkkien tuottajia. Elinkeinon tulevaisuus on hämärän peitossa, sillä hallitus määräsi kaikki maan 15–17 miljoonaa minkkiä lopetettavaksi.­

8. Voiko klusteri 5 -virusmuunnos levitä Suomeen?

Teoriassa se on mahdollista, jos Tanskasta Suomeen saapuva tartunnan kantaja tuo sen tänne.

– Mikään ei kuitenkaan osoita, että klusteri 5:n virukset olisivat yhtään sen vaarallisempia ihmisille kuin muutkaan virukset, Aivelo pohtii.

Uhka on yleinen eikä se liity vain klusteri 5 -muunnokseen: koronaviruksen leviäminen suomalaisille minkkitarhoille, joilta sitä ei vielä ole löydetty.

– Siitä kannattaa olla huolissaan, jos on huolissaan sen teollisuusalan puolesta. Sanoisin, että tässä on suurempi uhka minkkitarhaukselle kuin ihmisille.

 Sanoisin, että tässä on suurempi uhka minkkitarhaukselle kuin ihmisille.

Aivelon mukaan ei voida varmasti vielä sanoa, että muutokset viruksen piikkiproteiinin rakenteessa johtuvat sopeutumisesta minkkeihin. Jos niin on, avautuu vielä yksi skenaario:

– Silloinhan jos koronavirus pääsee livahtamaan suomalaisille minkkitiloille, koronavirus voi mahdollisesti muuntua samoin kuin Tanskassa, eli viruksen evoluutio tavallaan toistaisi tanskalaistapaukset, Aivelo sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?