Avaruudesta saattoi löytyä ”superasuttava” planeetta, jossa voi olla paratiisimaiset olosuhteet - Tiede - Ilta-Sanomat

Avaruudesta saattoi löytyä ”superasuttava” planeetta, jossa voi olla paratiisimaiset olosuhteet

Tutkijat ovat havainneet kaukana avaruudessa 24 eksoplaneettaa, joissa elämälle voisi teoriassa olla tarjolla paratiisimaiset olosuhteet.

Taiteilijan näkemys aurinkokuntamme ulkopuolisesta eksoplaneetasta.­

8.10. 12:43

Maapallo ei välttämättä olekaan maailmankaikkeuden paratiisi, mikäli sellaista joku on uskonut. Tutkijat ovat nimittäin havainneet parikymmentä planeettaa aurinkokuntamme ulkopuolelta, jotka saattavat tarjota jopa paremmat elinolosuhteet kuin kotiplaneettamme.

– Olemme toistaiseksi keskittyneet etsimään peilikuvaa maapallosta ja siten unohtaneet, että voi olla planeettoja, joissa elämälle on tarjolla jopa paremmat mahdollisuudet, huomauttaa tutkimusta johtanut professori Dirk Schulze-Makuch Washingtonin osavaltion yliopistosta CNN:lle.

”Superasuttavan” planeetan erityispiirteitä ovat, että ne ovat maapalloon verrattuna vanhempia, hieman suurempia, jonkin verran lämpimämpiä ja kosteampia.

Eräitä kriteereitä ”superasuttavalle” planeetalle:

  • Sijaitsee elämänvyöhykkeellä, eli tähteä ympäröivällä vyöhykkeellä, jolla lämpötila on sopiva nestemäisen veden esiintymiseen.

  • Emotähti on viileä G-tyypin pääsarjaan kuuluva tähti, kuten Aurinko, tai K-tyypin kääpiötähti.

  • On noin 10 prosenttia Maata suurempi.

  • Pinnan lämpötila noin 5 astetta Maata korkeampi.

Tutkijat kävivät läpi tiedot noin 4 500 havaitusta eksoplaneetasta tai niiksi oletetuista ja valitsivat 24 lupaavinta. Jokainen sijaitsee vähintään 100 valovuoden päässä aurinkokunnastamme.

Yksikään 24 kandidaatista ei täytä jokaista tutkijoiden asettamaa kriteeriä jo siksi, että niistä tiedetään vasta vähän.

Silti yksi nousi yli muiden, noin 3 000 valovuoden päässä Joutsenen tähdistössä sijaitseva KOI 5715.01. Planeetan massa on 1,8 kertaa Maan massa ja se kiertää K-tyypin tähteä.

Planeetta sijaitsee vyöhykkeellä, jossa voi esiintyä nestemäistä vettä, se on tarpeeksi iso, jotta sen sisus pysyä lämpimänä ja magneettikenttä aktiivisena. Lisäksi se on jopa miljardeja vuosia maapalloa vanhempi ja sen tähdelläkin on elinikää runsaasti jäljellä.

Emotähti on hieman pienempi ja paljon himmeämpi kuin Aurinko ja miljardi vuotta vanhempi. Juuri emotähti on Schulze-Makuchin mielestä kriteereistä tärkein. Siksi tutkijat etsivät planeettoja etenkin K-tyypin kääpiötähtien läheltä.

K-tähtien etuna on pidempi elinikä kuin esimerkiksi Auringolla, joten ne tarjoavat planeettojen elämälle pidemmän jakson kehittyä.

Oman aurinkomme odotettu elinikä on noin 10 miljardia vuotta, josta se on ollut olemassa jo 4,5 miljardia vuotta. K-tähdet voivat loistaa jopa 20–70 miljardia vuotta.

Tutkijoiden mielestä ihanteellisin ajankohta elämän kukoistamiselle on, kun tähti on 5–8 miljardin vuoden ikäinen.

Siksi Aurinkomme kaltaiset tähdet saattavat ehtiä kuolla ennen kuin niiden planeetoille muodostuu monimuotoista elämää.

– Täytyy silti huomauttaa, että vaikka etsimme superasuttavia planeettoja, ei se tarkoita, että ne kykenisivät ylläpitämään elämää. Planeetan voi luokitella asuttavaksi tai superasuttavaksi, mutta olla silti asumaton. Tähän vaikuttaa planeetan elinhistoria. Sitä on voinut joskus kohdata tuho, kuten läheisen supernovan räjähdys, Schulze-Makuch lisää.

– Myös oman planeettamme elinolosuhteet ovat vaihdelleet. Esimerkiksi kivihiilikaudella (359–299 miljoonaa vuotta sitten) soiden ja sademetsien (joiden alkuperää nykyiset kaasu- ja öljyvarat ovat) ansiosta maapallo oli paljon asuttavampi – jopa superasuttavampi kuin nyt.

Kivihiilikauden ilmasto oli nykyistä lämpimämpi ja kostea sekä ilmakehän happipitoisuus jopa kaksi kertaa korkeampi.

Avaruudesta on löydetty jo yli 4 500 eksoplaneettaa, joista noin 50:n arvellaan olevaan mahdollisesti asuttavia.

– Tulevaisuuden teleskooppien avulla voimme saada superasuttavista planeetoista lisää tietoa, joten siksi on tärkeää valita sopivia kohteita jo nyt, kertoo Schulze-Makuch.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?