Oxfordin yliopiston tutkimus: Varteenotettava flunssalääke löytyi – löytyy monelta ihan ruokakaapista - Tiede - Ilta-Sanomat

Oxfordin yliopiston tutkimus: Varteenotettava flunssalääke löytyi – löytyy monelta ihan ruokakaapista

Syysflunssaa kannattaa tutkimusten mukaan lääkitä hunajalla.

Moni luottaa hunajaan sairastuessaan, mutta lääkkeeksi sitä ei saa kutsua.­

7.9. 17:01

Vaikka päällimmäisenä terveyshuolena on tällä hetkellä koronavirus, syksyn tullen myös perinteiset kausiflunssat alkavat kiertää. Kun jatkuva köhiminen vie yöunet ja voimat, turvautuvat monet apteekin tarjontaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että paras apu saattaa löytyä yllättävänkin läheltä – sieltä, minne Nalle Puhkin suunnistaisi.

Jo lyhyt tieteellisten artikkelien kaivelu osoittaa, että hunajan hyötyjä on tutkittu paljon. Yskä, flunssa, tulehdukset, haavanhoito, allergiat, huuliherpes... hunajan sanotaan tehoavan lukuisiin eri vaivoihin. Jo muinaisten egyptiläisten kerrotaan käyttäneen hunajaa erilaisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Tuore tutkimus osoittaa, että hunaja voi toimia huomattavasti paremmin kuin pillerit.

Tuoreessa Oxfordin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kokoomatutkimuksessa vertailtiin 14:ää eri tutkimusta, joiden aihe oli hunajan käyttö lääketieteellisesti. Mukana oli sekä lapsille että aikuisille tehtyjä tutkimuksia.

Tutkijoiden loppupäätelmä oli, että hunaja tarjosi hyvän vaihtoehdon antibiooteille, ja sen hyöty oli selkeä etenkin ylähengitystieinfektioissa. Hunaja ei ole millään lailla vaarallinen muille kuin alle vuoden ikäisille lapsille botulismivaaran vuoksi.

Vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan hunaja osoittautui kolmen ensimmäisen sairauspäivän ajan tehokkaammaksi yskänlääkkeeksi lapsille kuin salbutamoli tai lumelääke. Kolmen päivän jälkeen niillä ei ollut merkittävää eroa.

Hunajan on todettu helpottavan erityisesti yskän oireita.­

Suomessa on tutkittu muun muassa hunajan vaikutusta keuhkokuumetta, poskiontelotulehdusta ja korvatulehdusta aiheuttavaan pneumokokki-bakteeriin. Dosentti Carina Tikkanen-Kaukasen johtamassa tutkimuksessa havaittiin merkittävää antibakteerista vaikutusta kaikkia tutkittuja bakteereja vastaan.

Yksi tutkituimpia elintarvikkeita

Jos hunajan terveyshyödyt ovat näin kiistattomia ja useissa tutkimuksissa todettuja, miksi sitä ei markkinoida tämän enempää?

”Hunajatutkijaksikin” tituleeratun Anneli Salosen mukaan hunajaan ei saa liittää terveysväittämiä, joiden perusteella sitä voisi myydä lääkkeenä. Linjauksen on tehnyt Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA.

– Terveysväittämiä ei myönnetä mehiläistuotteille. Yksi selkeä syy on se, että kerättävä mesi on hyvin erilaista Pohjois-Karjalassa ja Italiassa. Hunajan koostumus ei ole vakio, eikä sillä ole tiettyä kemiallista kaavaa kuten vaikkapa glukoosilla tai ruokasuolalla. Koostumus vaihtelee kasvien mukaan, ja koska ei ole vakioitua koostumusta, EFSA katsoo, että ne ovat erilaisia tuotteita, More than honey -hankkeessa projektipäällikkönä työskentelevä Salonen kertoo.

Salonen työskenteli aiemmin projektitutkijana Itä-Suomen yliopistossa, ja hän oli Pohjoismaiden ainoa hunajan tutkimiseen keskittynyt tutkija. Hän teki vuonna 2011 lajihunajista väitöstutkimuksen Boreal unifloral honeys: Screening of composition and properties.

Salosen mukaan hunaja on yksi tutkituimpia elintarvikkeita maailmassa.

– Haavanhoito ja flunssa ovat varmaan eniten tunnustetut vaikutukset, mutta esimerkiksi Australiassa on tehty väitöskirja hunajan hyvien mikrobien vaikutuksesta ihmisen suolistobakteereihin. Jostain syystä hunaja edistää hyvien suolistobakteereiden ja estää huonojen bakteerien toimintaa. Väitöskirja ei ole julkinen, koska heillä on patenttihakemus vetämässä, Salonen kertoo.

Mehiläisten ympärille on rakentunut kokonainen koulukunta, nk. apiterapeutit, jotka käyttävät mehiläistuotteita eri hoidoissa. Apiterapiassa voidaan tunnettujen mehiläispesän tuotteiden lisäksi käyttää esimerkiksi murskattuja mehiläisen toukkia tai mehiläispesän ilmaa astman hoidossa.

– Romaniassa ja Egyptissä ollaan aika pitkällä tämän tyyppisissä hoidoissa, mutta Suomessa ei voi kouluttautua apiterapeutiksi.

Lukuisissa lähteissä listataan hunajan terveysvaikutuksia, mutta harvassa paikassa kerrotaan, mihin hunajan teho perustuu. Salonen osaa selittää asian kemiallisen puolen.

– Hunajassa on korkea sokeripitoisuus, noin 80 prosenttia, eli siinä eivät pysty mikrobit eli hiivat ja bakteerit elämään. Hunajassa on ns. osmoottinen paine, eli jos hunajaan päätyy tällaisia mikrobeja, niistä vetäytyy neste ulos ja ne kuolevat.

Hunajan koostumus vaihtelee sen mukaan, mistä siitepöly on kerätty.­

Hunajan pH on alhainen, noin neljän paikkeilla, mikä myös torppaa mikrobien elinmahdollisuudet.

– Hunajassa on myös glukoosioksidaasientsyymiä, joka alkaa toimia, jos hunajaan tulee nestettä. Se muodostaa vetyperoksidia, jota on muun muassa haavanpuhdistusaineissa ja joka tappaa bakteereita. Myös fenoliyhdisteet pystyvät osaltaan estämään bakteerien toimintaa.

Uusiseelantilainen Manuka-hunaja on lyönyt maailmalla läpi väitettyjen terveysvaikutuksiensa ansiosta. Salonen kehottaa kuitenkin kääntymään ennemmin kotimaisen vaihtoehdon puoleen.

– Siinä voi olla joitain ominaisuuksia, joita meillä ei ole, mutta se on silti markkinamiesten lanseeraama. Jos meillä olisi samanlainen tutkimuskoneisto laittaa suomalaisen hunajan kimppuun, löydettäisiin ihan samanlaisia vaikutuksia, hän sanoo.

Suomalaista kannattaa suosia myös sen vuoksi, että silloin saa taatusti aitoa tavaraa.

– Jos ostaa suomalaista hunajaa, ja mieluiten suoraan tuottajalta, tietää, mikä tuote on. Ulkomaisesta hunajasta ei välttämättä tiedä, onko purkissa edes hunajaa, mistä se tulee ja mitä siihen on lisätty.

Vaikka yskästä ei pääsisi eroon eivätkä allergian oireet helpottaisi, hunajan nauttiminen ei silti mene hukkaan.

– Uskon, että kaikki hunaja auttaa, ja vaikka se ei suoraan parantaisi yskää tai haavaa, se joka tapauksessa parantaa vastustuskykyä, Salonen sanoo.

Oxfordin tutkimuksesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?