Tutkimus: Koronavirus löytyy sylkinäytteestä jopa paremmin kuin nenänielusta – milloin tikun työntäminen sieraimeen loppuu?

Yalen yliopiston tutkijat vertasivat sylki- ja tikkunäytteitä. Tulokset olivat selkeitä, ainakin sairaalaoloissa.

31.8.2020 20:48

Nenänielunäytteen ottaminen koronavirustestauksessa on työlästä ja näytteen antajalle epämiellyttävää. Erikoistikun kärkeen kerättävää solukkoa ja sen tutkimista pcr-menetelmällä on kuitenkin pidetty ”kultastandardina” koronavirustaudin kliinisessä diagnostiikassa.

Maailmalta kantautuu uutisia siitä, että helpompiakin tapoja olisi: sylkinäytteiden käyttöä covid-19-taudin diagnostiikassa tutkitaan kiivaasti, ja tulokset ovat lupaavia.

– Tällä voi olla maailmanlaajuisesti iso merkitys, sanoi Hokkaidon yliopiston tutkija Takanori Teshima tiedejulkaisu Sciencen mukaan.

Yhdysvaltalainen Yalen yliopisto julkaisi perjantaina uusia tuloksia kehittämänsä sylkitestin luotettavuudesta. Tutkimuksen mukaan viruksen osoittaminen kätevästi sylkinäytteestä voisi hyvinkin nousta vaihtoehdoksi tikkunäytteille.

Tutkijat ottivat sairaalaan joutuneilta koronapotilailta rinnakkain sekä tikku- että sylkinäytteitä. Tutkimuksessa selvisi, että sylkinäytteistä löytyi enemmän viruksia millilitraa kohti kuin tikkunäytteistä. Työryhmä havaitsi myös, että sylkinäytteistä suurempi osa oli positiivisia vielä 10 vuorokautta koronavirusdiagnoosin jälkeen kuin tikkunäytteistä.

Tutkijat kertoivat havainnoistaan lääketieteellisessä New England Journal of Medicine (NEJM) -lehdessä julkaistussa kirjeessä. Tutkimusta ei ole vertaisarvioitu, ja se on tehty valvotuissa oloissa sairaalassa.

”Nämä tulokset viittaavat siihen, että sylkinäytteillä ja nenänielunäytteillä on vähintäänkin yhtä hyvä herkkyys sars-cov-2:n osoittamisessa sairaalahoidon aikana” kirjoittavat tutkijat NEJM:n verkkosivustolla.

Tutkimuksessa oli mukana 70 vapaaehtoista potilasta, joiden covid-19-tauti oli varmistettu nenänielunäytteestä sairaalaan tullessa. Potilasryhmältä otettiin tutkimuksen aikana lisänäytteet hoitojakson aikana.

Sylkäise tähän! Laboratoriotyöntekijä esitteli koekappaletta sylkinäytteen keräysputkesta Belgiassa 12. elokuuta.

Sylkinäytteiden testaaminen voi olla hyvä keino myös löytää oireettomia covid-19-taudin kantajia, Yalen tutkijat uskovat. Työryhmä keräsi rinnakkain sylki- ja tikkunäytteitä kaikkiaan 495:ltä oireettomalta terveydenhuollon ammattilaiselta. Virusta löytyi 13 sylkinäytteestä. Näistä koehenkilöistä yhdeksän oli ottanut itseltään samaan aikaan nenänielunäytteen, joista seitsemän osoittautui negatiiviseksi. Positiiviset sylkinäytteet varmistettiin vielä nenänielunäytteistä tehdyin analyysein.

Yalen testi on tuotteistuttu nimellä SalivaDirect. Sen validointi tehtiin yhteistyössä Yhdysvaltain koripallon ammattilaisliigan NBA:n kanssa – NBA halusi yksinkertaisen ja halvan testin, jolla oireettomilta pelaajilta voitaisiin seuloa koronatartuntoja. Yalen testi maksaa jopa alle kaksi dollaria kappale, kun perinteinen pcr-testi maksaa noin sata dollaria.

Muitakin kaupallisia tuotteita sylkinäytteiden keräämistä ja käsittelyä varten on jo markkinoilla.

NBA rahoitti Yalen yliopiston sylkitestin kehittämistä. Liiga käyttää menetelmää oireettomien pelaajien testaukseen.

Sylkinäytteiden käsittely vaatii erikoismenetelmiä, sillä syljessä on muun muassa viruksen perimäainesta hajottavia entsyymejä ja kemikaaleja, jotka haittaavat perimäaineksen monistamista pcr-analyysissa. Näytteet kuumakäsitellään ja niihin lisätään kemikaaleja, jotka estävät entsyymien toimintaa ja hajottavat viruksen perimäainesta testattavaan muotoon.

Näytteiden joukossa on kuitenkin vaihtelua, joka saattaa johtaa vääriin negatiivisiin tuloksiin. Tutkijoiden käsitys on ainakin tähän saakka ollut se, että sylkinäytteen käsittelyssä menetetään jonkin verran testin herkkyyttä verrattuna perinteiseen tikkunäytteen analysointiin. Elokuun alussa medRxiv-julkaisussa Yalen tutkijat kertoivat, että testi osoitti 94-prosenttisesti yhtäläisiä tuloksia perinteisen tikkumenetelmän kanssa.

Yalen tutkijat korostavat huolellisuutta ja laadunvalvontaa näytteiden keräämisessä.

”Potilaiden itse ottamat sylkinäytteet poistavat suoran kontaktin tarpeen hoitohenkilökunnan ja potilaiden välillä. Nämä kontaktit ovat pullonkaula testauksessa, ja niissä on riski infektion leviämiseen sairaalassa. Potilaiden itse ottamat sylkinäytteet myös vähentävät näytteenottotikkujen ja suojavarusteiden tarvetta”, amerikkalaistutkijat kirjoittavat.

Suomen suurimman laboratorioalan yhtiön Fimlabin mikrobiologian erikoisalajohtaja Tapio Seiskari kommentoi sylkinäytteitä IS:lle viime viikolla näin:

– Menetelmä on kiinnostava. Vaihtoehtoisilla toimintatavoilla voidaan saada helpotusta näytteenoton ruuhkiin. Tietysti jokainen näyte pitää kuitenkin vielä käsitellä ja tutkia laboratoriossa, Seiskari kertoi IS:lle sähköpostitse.

Seiskari pitää myös mahdollisena, että asiakkaat voisivat joissakin tapauksissa ottaa näytteitä itse.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen pitää hänkin sylkinäytteiden ottamista kiinnostavana menetelmänä, tietyin varauksin. Hän on kysellyt kokemuksia kiinalaisilta kollegoiltaan, jotka ovat testanneet sylkinäytteitä Hongkongissa.

– Kyllä kiinalaisten kommentti oli, etteivät he pidä sitä niin luotettavana, että sitä voisi suositella yleiseen käyttöön, Lehtonen sanoi IS:lle viime viikolla.

Lehtosen arvion mukaan sylkinäytetestit saadaan ”joissakin olosuhteissa ja jonkinlaisella tekniikalla toimimaan”. Hän pitää kuitenkin epävarmana, että menetelmää pystyttäisiin skaalaamaan niihin määriin, joita covid-näytteenotossa tarvitaan. Erikoismenetelmiin tarvittavista tuotteista voi tulla saatavuusongelmia.

– Teknologia on kiinnostavaa ja uskon, että se saadaan toimimaan, mutta onko siitä näihin Suomen tämän syksyn ongelmiin apua… En usko, että on, Lehtonen arvioi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?