Kommentti: Ufotutkimukseen tarvittaisiin koko tiedeyhteisöä - Tiede - Ilta-Sanomat

Kommentti: Ufotutkimukseen tarvittaisiin koko tiedeyhteisöä

Tunnistamattomia ilmiöitä ei voi noin vain heittää tieteen roskakoriin, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Paikallinen Roswell Daily Record -lehti kertoi ”lentävän lautasen” löytymisestä 8. heinäkuuta 1947.

27.7.2020 18:50

Karjatilallinen William Brazel löysi kesäkuussa 1947 selittämätöntä rojua ja rompetta läheltä Roswellia, New Mexicoa. Asevoimien tiedustelu-upseeri saapui paikalle ja kertoi, että siinähän on aivan normaali tutkamaali tai säähavaintopallo. Ensimmäisessä tiedotteessa löydöstä asevoimat kuitenkin kertoi, että Roswellista oli löytynyt ”lentävä lautanen”.

Vuosikymmeniä kestänyt myytti oli valmis. Yrityksiä korjata alkuperäistä tiedotetta pidettiin salailuna. Tarinasta kukki monimutkainen legenda, jossa kerrottiin alieneiden ruumiista ja ufon jäänteistä, jotka hallitus piilotti.

Vasta vuonna 1994 Yhdysvallat julkisti tiedot projekti Mogulista. Tässä kylmän sodan alun hankkeessa amerikkalaiset yrittivät kuunnella ääniä Neuvostoliiton mahdollisista ydinkokeista. Välineinä olivat mikrofonit, joita nostettiin korkealle ilmakehään kaasupallojen avulla. Yksi palloista lähetettiin matkaan kesäkuun alussa 1947, ja se päätyi Roswelliin.

Legenda Roswellin ufosta on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun hallinto ei toimi avoimesti. Salailu synnytti tarun ja vahvisti salaliittoteoriaa, jonka mukaan hallinto piti tahallaan piilossa sensaatiouutisen vieraan avaruusaluksen maahansyöksystä.

Mikä on sitten totuus The New York Timesin lähteiden vihjailemasta ”mysteeriaineesta” ja sotilaslentäjien ufovideoista? Yhdysvaltain puolustushallinto ei anna yleisölle tarkkoja tietoja tutkimustyöstään. Mitä epäilyttävää ja outoa materiaaleissa on? Mitä tapahtui ennen videoiden kuvaushetkeä ja sen jälkeen? Onko selittämättömiä ilmiöitä nähty tai havaittu samanaikaisesti muualta? Ovatko luonnolliset ja rationaaliset selitykset varmasti poissuljettuja?

Astrobiologit Ravi Kopparapu ja Jacob Haqq-Misra ottivat maanantaina kantaa ufotutkimukseen Scientific American -tiedelehdessä. Tutkijoiden mukaan tunnistamattomat ilmassa havaitut ilmiöt (uap:t) ovat tieteelle mielenkiintoinen ongelma. Monitieteellisten tutkimusryhmien pitäisi perehtyä havaintoihin ja kerätä kovaa dataa ilmiöstä. Alan tutkimus pitäisi ottaa tieteen valtavirtaan eikä pitää ilmiötä lähtökohtaisesti hölynpölynä tai pseudotieteenä. Miksi tiedeyhteisön pitäisi välittää, kysyvät astrobiologit.

”Siksi, että me olemme tieteentekijöitä. Uteliaisuus on se syy, miksi meistä tuli tutkijoita… Me emme tieteentekijöinä voi vain hätäisesti ohittaa jotakin ilmiötä tutkimatta sitä tarkasti ja päättää sitten, että tapahtumat itsessään ovat epätieteellisiä”, kirjoittavat Kopparapu ja Haqq-Misra. Edellinen työskentelee avaruushallinto Nasan tutkijana ja jälkimmäinen Blue Marble Space Institute of Science -tutkimusyhteisössä.

Tästä on helppo olla samaa mieltä. Olisi jo aika ratkaista tämäkin ihmiskuntaa kiehtova arvoitus.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?