Koronaa vastaan on tulossa rokote, mutta valmisteen kehittäminen vie aikansa – ja siihen on hyviä syitä - Tiede - Ilta-Sanomat

Koronaa vastaan on tulossa rokote, mutta valmisteen kehittäminen vie aikansa – ja siihen on hyviä syitä

Rokotetutkimus on kallista ja vaikeaa, sillä virukset ovat hankalia vastustajia. Kuva saksalaisesta CureVac-yhtiöstä Tübingenissä.

Julkaistu: 17.3. 12:58

Kymmenet yhtiöt ja tutkimuslaitokset eri puolilla maailmaa kehittävät kiireen kaupalla rokotetta, joka ehkäisisi covid-19-tautia.

Pandemian aiheuttanut koronavirus SARS-CoV-2 on viheliäinen vastustaja: pieni, ovela ja vaikeasti kukistettava. Taistelu sitä vastaan on menossa, ja keskeinen lääketieteellinen ase siinä on rokote.

Rokotehankkeita on jo maailmalla useita kymmeniä, mutta miksi valmista ei ole vielä tullut? Ja kun rokote joskus valmistuu, saadaanko sitä nopeasti jakeluun? Vastaukset näihin kysymyksiin ovat monisyisiä.

Lupaavaa tutkimusta: Kiryat Shmonassa sijaitseva israelilainen Migal-instituutti kehittää ihmisen koranavirusrokotetta kanoille kehitetyn rokotteen pohjalta.

Suomalaistutkija uskoo, että rokotehankkeet onnistuvat, vaikka työ ei olekaan helppoa.

– Rokotteen kehittäminen koronavirusta vastaan ei ole sen vaikeampaa kuin muitakaan viruksia vastaan, kertoo yliopistonlehtori Tero Ahola IS:lle Helsingin yliopiston mikrobiologian laitokselta.

– Olen ihan varma siitä, että sellainen pystytään kehittämään, mutta kliiniset kokeet yksinkertaisesti vievät aikansa: Yhdysvalloissa arvion mukaiset vuoden-puolitoista. Kokeet alkavat aina terveillä vapaaehtoisilla, joilla testataan, ettei rokotepreparaatti aiheuta mitään haittavaikutuksia. Sen jälkeen ryhdytään testaamaan rokotteen tehoa. Silloin otetaan yleensä huomattavasti laajempi koehenkilöjoukko, jolla saadaan kokeelle tilastollinen merkittävyys.

Koronavirus on rakenteeltaan erilainen kuin kausi-influenssaa aiheuttavat virukset, joita vastaan markkinoille tulee joka vuosi uudet rokotteet. Siksi koronavirusrokotteen kehittäminen on pioneerityötä ja ladun avaamista umpihankeen – aiempia rokotteita ei ole olemassa.

– Siinä mielessä rokotteen kehittämisessä voi tulla vastaan jotakin yllättävää. Koska elimistö pystyy kuitenkin puolustautumaan tätä virusta vastaan niin hyvin, pitäisi myös rokotteen olla täysin mahdollinen, Ahola arvioi.

Israelin terveysministeriön entinen rokoteasiantuntija Manfred Green varoittaa rokotteen liian nopeasta tuomisesta markkinoille.

– Jos rokote kehitetään muutamassa kuukaudessa, voi haittavaikutuksia arvioida tulevan yhdelle tuhannesta tai yhdelle 10 000:sta. Se olisi hyvin ongelmallista, jos rokotettavia on miljoonia, Green sanoi The Times of Israel -lehdelle.

Entä raha? Rokotteen kehittäminen on kallista, vaikka nykyaikainen geeniteknologia on helpottanut työtä. Se vaatii myös kykyä ottaa isoja taloudellisia riskejä, sillä koronavirus saattaa kadota tai muuttua vähemmän vaaralliseksi. Julkista rahoitusta ja tukea tutkimukselle tarvitaan, ja sitä on jo annettu muun muassa Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa.

Entä jakelu? Jos ja kun rokote valmistuu, osoittautuu turvalliseksi ja saa viranomaisten hyväksynnän, se pitää saada massavalmistukseen.

– Ensimmäiseksi pitää kysyä, onko valmistajalla kapasiteettia skaalata tuotantoa ylöspäin, sanoo amerikkalaisen George Washington -yliopiston kansanterveystieteen asiantuntija Jon Andrus verkkolehti Wiredille.

– Jos ei ole, voi rajoitettu saatavuus pakottaa terveysviranomaiset koviin päätöksiin rokotteen säännöstelystä.

Rokotetutkimuksessa ollaan pitkällä muun muassa Israelissa, Yhdysvalloissa, Saksassa ja Kiinassa. Seuraavassa otos mielenkiintoisimmista hankkeista.

Yhdysvallat aloitti kliiniset kokeet

Kansallisen terveysinstituutin NIH:n rahoittamassa hankkeessa alkoivat kliiniset kokeet tällä viikolla: koerokotetta testataan 45:n terveen aikuisen ryhmässä noin kuuden viikon ajan. Seattlessa sijaitsevan Kaiser Permanente -tutkimusinstituutin valmisteen on tuottanut Moderna Therapeutics -biotekniikkayhtiö. NIH:n infektiotautien osaston johtaja Anthony Fauci arvioi, että rokote on valmis vuoden-puolentoista kuluttua.

Kaiser Permanten koerokote on nimeltään mRNA-1273. Nimi kertoo, että rokote ei sisällä koronavirustautia aiheuttavaa virusta vaan se perustuu niin sanottuun lähetti-RNA:han – geneettiseen koodiin, joka on kopioitu viruksen perimästä. Sen toivotaan ohjaavan solut valmistamaan nopeasti tiettyjä proteiineja, jotka sitten laukaisevat elimistön immuunipuolustuksen toimimaan virusta vastaan.

Presidentti Donald Trump vieraili kansallisen terveysinstituutin viruslaboratoriossa Bethesdassa maaliskuun alussa.

Hanke on edennyt pikavauhtia: se on hypännyt yli vaiheen, jossa tutkitaan koe-eläinten vasta-ainetuotantoa. Jos ensimmäisen vaiheen ihmiskokeiden tulokset ovat hyviä, voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen ja ottaa kokeisiin mukaan entistä isompi joukko vapaaehtoisia. Vasta laajat ihmiskokeet osoittavat, että rokote on varmasti turvallinen ja tehoaa virusta vastaan.

Lääketieteellinen Inovio-yhtiö on sekin pitkällä rokotteen kehittämisessä. Kliiniset kokeet aloitetaan pian Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa.

Israelissa kävi tuuri

Galileassa sijaitseva Migal-tutkimusinstituutti on lupaillut valmista, suullisesti annosteltavaa koronavirusrokotetta jo ensi syksyksi.

Isreaelilainen Migal on palkannut tutkimuslaitokseesnsa mm. kiinalaisai työntekijöitä. Yhtiö on pitkälle koronarokotteen kehitystyössä.

Migal on tutkinut jo useita vuosia kanojen hengitystiesairautta aiheuttavaa IBV-virusta ja sen infektiomekanismeja rokotteen kehittämiseksi tätä tautia vastaan. Koronaviruksiin kuuluva IBV muistuttaa rakenteeltaan SARS-CoV-2:ta. Tämä pohjatyö on ollut onnenpotku Migalille: sen avulla instituutti uskoo, että se pystyy tuottamaan nopeasti rokotteen myös covid-19-virustautiin.

– Meidän ei tarvitse kuin säätää järjestelmä uudelle sekvenssille, kertoo Migalin biotekniikkatiimin johtaja Chen Katz Jerusalem Post -lehdelle.

– Teemme tätä työtä parhaillaan, ja toivottavasti jo muutaman viikon kuluessa saamme aikaan valmiin rokotteen.

Markkinoille valmiste ei kuitenkaan ole heti tulossa. Rokotteen pitää vielä läpäistä kliiniset kokeet ja saada terveysviranomaisten hyväksyntä.

Saksassa kohu Trumpin tarjouksesta

Presidentti Donald Trumpin aikeet hankkia Yhdysvaltoihin enemmistöomistus Tübingenissa sijaitsevasta biofarmayhtiö CureVacista on herättänyt laajaa suuttumusta Saksassa. Welt am Sonntag -lehden mukaan Trump olisi tehnyt CureVacille miljardin dollarin tarjouksen, jotta yhtiö olisi taannut rokotteen toimitukset yksinomaan Yhdysvaltoihin.

CureVac toimii yhteistytössä Saksan terveysministeriötä lähellä olevaa Paul-Ehrlich-instituuttia, ja se on erikoistunut syöpähoitojen, vasta-aineterapioiden, harvinaisten tautien ja rokotteiden tutkimukseen. Yhtiön kerrotaan aloittavan koronavirusrokotteensa kliiniset kokeet kesäkuussa. Se sai kehitystyötä varten hiljattain 80 miljoonan euron rahoituksen Euroopan unionilta.

CureVac-yhtiön työntekijä Philipp Hoffmann esitteli tutkimusta medialle 12. maaliskuuta.

Kehitteillä oleva rokote perustuu lähetti-RNA:han. Yhtiö saavutti hiljattain lupaavia tuloksia samaan teknologiaan pohjautuvan vesikauhurokotteen ensimmäisen vaiheen kliinisissä kokeissa.

Kiina sallii hätäkäytön

Laajin kliininen tietämys uuden koronaviruksen käyttäytymisestä on Kiinassa, ja siellä on viranomaisten mukaan kaikkiaan yhdeksän rokotehanketta virusta vastaan. Osassa niistä päästään kliinisiin kokeisiin jo huhtikuussa.

Nopeasti kehitettyjä valmisteita voidaan ottaa myös ”hätäkäyttöön”, kertoi Kiinan kansallisen terveyskomission tieteellisen ja teknisen osaston johtaja Zheng Zhongwei. Kiinan lainsäädäntö sallii keskeneräisten valmisteiden hätäkäytön poikkeustilanteissa. Kiinassa koronaepidemia on kuitenkin jo laantumassa, ja hallitus on purkamassa laajoja rajoitustoimia.

Laboratoriotyöntekijä tutkii koronavirusnäytteitä Hengyangissa, Kiinassa.

Yhdysvaltalainen biotekniikkafirma GeoVax toimii yhdessä kiinalaisen kumppaninsa BravoVaxin kanssa kehittääkseen niin sanotun vektorirokotteen. Siinä ihmisen elimistöön rokotetaan eläviä mutta heikenne2ttyjä osia viruksesta immuunivasteen laukaisemiseksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?