Tutkijat ovat tehneet huolestuttavia havaintoja ilmansaasteista: tällaisia haittavaikutuksia saasteilla voi olla mieleen ja käytökseen - Tiede - Ilta-Sanomat

Tutkijat ovat tehneet huolestuttavia havaintoja ilmansaasteista: tällaisia haittavaikutuksia saasteilla voi olla mieleen ja käytökseen

Tutkijat ovat havainneet ilmansaasteiden olevan yhteydessä muun muassa korkeampaan rikollisuuteen sekä ihmisten heikentyneeseen harkintakykyyn ja mielenterveysongelmiin.

Pakistanin Islamabadissa oli joulukuun 26. päivä sumuista ja saasteista.­

30.12.2019 3:18

Tutkijat ovat tehneet huolestuttavia havaintoja ilmansaasteiden vaikutuksesta ihmisiin.

Sen lisäksi, että saasteet sairastuttavat ja tappavat, ne vaikuttavat myös monilla muilla tavoilla. Uusissa tutkimuksissa on nimittäin huomattu ilmansaasteiden olevan yhteydessä ihmisten heikentyneeseen harkintakykyyn, mielenterveysongelmiin, heikompaan suoritustasoon koulussa sekä korkeampaan rikollisuuteen.

Tulevaisuuteen keskittyvässä BBC Futuren artikkelissa arvioidaan, että tulevaisuudessa poliisi ja rikoksentorjuntayksiköt voisivat alkaa seurata kaupunkien saastetasoa ja siirtää sen perusteella resurssejaan sinne, missä saastuminen on pahinta tiettynä päivänä.

BBC:n artikkeli on julkaistu alun perin huhtikuussa.

Iranin Tehran kuvattuna paksun saastepilven peitossa joulukuun 15. päivä.­

London Scool of Economicsin tutkija Sefi Roth kertoo BBC:lle, että tutkimuksissa on huomattu, että mitä saasteisempi päivä kaupungissa on, sitä huonommin opiskelijat suoriutuvat koulutehtävistä.

– Suorituskyky laskee selvästi niinä päivinä, jolloin ilma on kaikkein saastuneinta. Kokeiden pistemäärä laski huomattavasti vain yhtenä päivänä, mutta ei sitä (saastuneinta päivää) edeltävinä päivinä eikä sen jälkeisinä päivinä, Roth kertoo.

Ilmansaasteilla saattaa olla tutkijoiden mukaan pitkäaikaisia vaikutuksia opiskelijoiden elämään, jos saasteinen päivä sattuu olemaan tärkeä koepäivä.

Saasteet vaikuttavat tutkimusten mukaan myös myös työntekijöiden tuottavuuteen ja ne heikentävät ikäihmisten päättelykykyä.

Lisäksi esimerkiksi Psychiatry Research -julkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessa kerrotaan, että ilmansaasteet saattavat pahimmillaan jopa nelinkertaistaa nuoren riskin sairastua masennukseen.

Australian Sydneyssä ilmanlaatu on ollut maastopalojen vuoksi joulukuussa ennätyksellisen heikko.­

Vuonna 2018 Lontoossa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että pikkurikokset lisääntyivät sekä köyhillä että rikkailla alueilla kaikkein saasteisimpina päivinä. Minne ikinä saastepilvi matkustikin, siellä rikollisuuden määrä kasvoi.

Tutkijoiden mukaan jo pienikin saastemäärä lisää häiriökäyttäytymistä ja rikollisuutta.

Rothin tutkimusryhmä ei löytänyt selkeää yhteyttä saasteiden ja vakavien rikosten välillä, mutta muissa tutkimuksissa yhteys on huomattu.

Esimerkiksi Coloradon osavaltionyliopiston tutkimusryhmän mukaan jo lyhytaikainen altistuminen ilmansaasteille on vahvasti kytköksissä aggressiivisen käytöksen lisääntymiseen. Ilmansaasteet lisäävät pahoinpitelyitä ja muita väkivaltarikoksia.

Viime vuonna julkaistussa, Massachusettsin teknologiainstituutin Jackson Lun johtamassa tutkimuksessa huomattiin, että saasteiden lisääntyminen ennakoi muun muassa raiskausten, tappojen, ryöstöjen ja autovarkauksien määrän kasvua.

Mies käytti hengityssuojaa saasteisessa Bangkokissa joulukuussa.­

Syitä siihen, miksi ilmansaasteet vaikuttavat ihmisten moraaliin ja suorituskykyyn, voi olla useita. Esimerkiksi Lu on osoittanut, että jo pelkästään ajatus pilaantuneesta ilmasta saa aikaan negatiivisia assosiaatioita, mikä taas vaikuttaa mielenlaatuun.

– Me kaikki tiedämme, että silloin kun olemme ahdistuneita, on todennäköisempää, että läimäytämme jotakuta. Joten nostamalla ihmisten ahdistustasoa ilmansaasteet saavat aikaan haitallista käyttäytymistä.

Monia muitakin syitä voi olla. Jo pelkästään ilmansaasteiden aiheuttama nenän, kurkun ja silmien ärsytys sekä päänsärky voivat alentaa suorituskykyä ja lisätä ahdistusta.

Saasteille altistuminen saattaa myös vahingoittaa aivoja ja aivojen hermoyhteyksiä. Ilmansaasteiden on todettu myös muun muassa nostavan stressihormonitasoja ja vaikuttavan veren sokeri- ja rasvapitoisuuksiin.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yhdeksän kymmenestä ihmisestä maailmassa hengittää ilmaa, joka sisältää runsaasti epäpuhtauksia. Vuosittain noin seitsemän miljoonaa ihmistä kuolee ilmansaasteisiin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?