Osaisitko vastata oikein tähän kysymykseen?
Mikä on oikea väline jauhetun mustapippurin ja teräsviilajauheen erottamiseksi toisistaan?
a) magneetti
b) suodatinpaperi
c) tarkkuusvaaka
d) volttimittari
Kysymys on kahdeksasluokkalaisille tarkoitetusta luonnontieteen tasokokeesta New Yorkin osavaltiosta Yhdysvalloista. Oikean vastauksen löytäminen vaatii luonnollisen kielen ymmärtämistä ja loogista päättelykykyä – asioiden yhdistelyä.
Tekoäly nimeltään Aristo vastasi oikein, kertoi The New York Times viime viikolla. Se päätteli, että oikea vastaus on kohta a, magneetti. Totta kai, kysymys on ainakin aikuiselle helppo. Mutta osatakseen vastata oikein koneen täytyy tietää, mitä ovat pippuri ja teräsjauhe, mikä on magneetti ja miten se toimii, mitä vaaka tekee ja onko punnitseminen tehtävän kannalta tärkeää ja niin edelleen. Ei mikään helppo rasti tekoälylle.
Aristo on Seattelessa sijaitsevan Paul Allen Institute for Artificial Intelligence -tutkimuslaitoksen hanke. Viime vuonna kuollut Paul Allen oli Microsoftin toinen perustaja. Kunnianhimoinen Aristo-hanke pyrkii luomaan ”digitaalisen Aristoteleen”, tekoälyn, joka ei tyydy pelaamaan erilaisia pelejä vaan pyrkii ymmärtämään luonnollista kieltä ja jäljittelemään ihmisaivojen päättelyä.
Ariston vastauksista kokeessa oli yli 90 prosenttia oikein. Lukiotason eli 12. luokan kysymyksistä se sai yli 80 prosenttia oikein, New York Times kertoi.
Hyvät prosenttiluvut eivät tarkoita sitä, että Aristo olisi ”älykkäämpi” kuin useimmat yläaste- tai lukioikäiset nuoret. Aristo on opetettu nimenomaan vastaamaan monivalintakysymyksiin. Lisäksi sille annetuista kysymyksistä poistettiin ne, joihin liittyi kuva tai diagrammi, niiden tulkinta olisi vaatinut vielä lisäkykyjä.
Saavutus on silti merkkipaalu tekoälyn kehityksessä. Vielä neljä vuotta sitten parhainkin tekoäly pystyi päättelemään oikein vain 60 prosenttia vastaavista kysymyksistä.
Mitä tekoäly oikeastaan siis on? Se ei ole yksi teknologia, vaan käsite pitää sisällään monia erilaisia teknologioita, menetelmiä, sovelluksia ja tutkimussuuntia. Siihen liittyvää tutkimusta tehdään useilla tieteenaloilla: kognitio-, kieli- ja neurotieteissä, matematiikassa, filosofiassa, fysiikassa ja insinööritieteissä.
Vaikka nykyiset tietokoneet vaikuttavat älykkäiltä ja niissä on paljon laskentatehoa, ne eivät sitä ole – ne vain toteuttavat käskyjä, jotka niille on ohjelmoitu. Älykäs toiminta edellyttää sitä, että kone selviää ongelmasta tai tehtävästä, johon se ei ole saanut ohjeita. Teknisessä tutkimuskeskuksessa VTT:ssä tekoäly määritellään näin: ”Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla”.
Tekoäly tarkoittaa siis konetta, joka yrittää matkia ihmisen tajuntaa ja suorittaa tehtäviä kuten ihminen.
Alan nopeasta kehityksestä huolimatta tekoäly on edelleen määritelmällisesti heikkoa – se pystyy suorittamaan ainoastaan sille ennalta määriteltyjä tehtäviä. Jo pieni lapsi erottaa helposti koiran kissasta, mutta koneelle tällainen tunnistustehtävä vaatii valtavasti opettelua suuren kuvamassan avulla. Niin sanottu vahva tekoäly pystyisi itsenäiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun, mutta sellaista ei ole vielä kehitetty.
Kukapa tietää, koska vahva tekoäly tulee? Ariston tapaisten järjestelmien kehitys osoittaa, että koneet pystyvät yhä paremmin ymmärtämään luonnollista kieltä, analysoimaan tietoa ja etsimään vastauksia jo melko vaikeisiin kysymyksiin.