Kommentti: Keskiviikkona koettiin suuri hetki tieteen historiassa – tätä kuvaa ei pidetty edes mahdollisena

Julkaistu:

Kuva mustasta aukosta on juuri sellainen kuin Einstein ennusti, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Katsokaa tätä kuvaa. Se näyttää kosmisen kuilun, josta edes valo ei pääse karkaamaan. Tuolla mustassa syvyydessä yhdistyvät avaruus, aine ja aika yhdeksi pisteeksi, singulariteetiksi. Se on mieletön ajatus.

Jos Stephen Hawking eläisi vielä, hän olisi varmaan ihan pähkinöinä.

Hawking käytti merkittävän osan elämäntyöstään mustien aukkojen tutkimiseen. Keskiviikkona hän olisi saanut nähdä kaikkien aikojen ensimmäisen aidon kuvan tutkimuskohteestaan. Se oli suuri hetki astrofysiikan ja tähtieteen historiassa.

Albert Einsteinille olisi myös suonut tämän hetken. Tutkijoiden mukaan kuva on juuri sellainen kuin Einstein ennusti yli sata vuotta sitten: mustan aukon tapahtumahorisontti on kauniin pyöreä. Se osoittaa todeksi Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ajatukset, jotka julkaistiin vuonna 1915.

Maallikon silmissä Event Horizon Telescope -hankkeen julkistama kuva näyttää sumealta ja epätarkalta, kuin ensimmäisten alkeellisten teleskooppien kuvat aurinkokunnan planeetoista. Silti sitä kannattaa katsoa tieteen tuottamana ihmeenä – tutkijat ovat onnistuneet kuvantamaan näkymättömän. Mustaan mysteeriin on saatu valoa.

Itse asiassa kuva on hämmästyttävän tarkka esittääkseen kohdetta, joka on 53,5 miljoonan valovuoden päässä meistä. Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön NSF:n tiedotustilaisuudessa Washingtonissa havainnollistettiin sen perustana olevien radioteleskooppihavaintojen tarkkuutta. Se on samaa luokkaa, kuin jos pystyisi lukemaan New Yorkissa sijaitsevan neljännesdollarin kolikon tekstin Washington DC:stä.

Mustan aukon kuvaamista ei pidetty mahdollisena. Tätä kuvaa varten tehtiin 20 vuotta valmistelutyötä, ja kuvaan kerättyä dataa käsiteltiin kaksi vuotta.

Event Horizon Telescope -hanke osoittaa kansainvälisen tieteellisen yhteistyön voiman. Tutkimuksen läpimurrot eivät synny eristyksissä eivätkä ne tule ilmaiseksi. Ne vaativat paitsi väsymätöntä työtä myös kansainvälistä rahoitusta. Hankkeen merkittävä rahoittaja on Euroopan unionin tiedeneuvosto ERC. Me kaikki olemme rahoittaneet sitä unionin jäsenmaan veronmaksajina.

Tästä voimme aidosti olla ylpeitä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt