Pellosta löytyi 1300-luvulla kuollut mies ja miekka, jossa luki ”Benedictus” – Nyt Janakkalan miekka­miehen perimästä selvisi uutta tietoa

Julkaistu:

Janakkalan miekkamies
Syksyllä 2013 janakkalalaisesta pellosta löytyi haudattu mies ja kaksi miekkaa.
Harrastaja-arkeologien löytämä hauta on sittemmin paljastunut 1300-luvulla kuolleen sotilaan viimeiseksi leposijaksi. Nyt tästä Kanta-Hämeessä maahan haudatusta ihmisestä ja hänen perimästään on selvinnyt tarkempaa tietoa.

Miehen perimä vastaa nykysuomalaisten perimää. Osteoarkeologian professori Jan Storå Tukholman yliopistosta kertoo olevan todennäköisempää, että mies todella oli Suomesta kuin että tämä on sotaretkellä ollut ulkomaalainen.

Storån mukaan 30 prosenttia nykysuomalaisista kuuluu samaan äitilinjan perimätyyppiin kuin miekkamies, isälinjasta kolme prosenttia. Vertaaminen 1300-luvun ja nykysuomalaisten välillä on tosin hankalaa, koska vertailuaineistoa 1300-luvulta ei juuri ole, Storå huomauttaa.

Sen verran voi sanoa, että perimä vie itää enemmän Länsi-Eurooppaan, kuten nykyisilläkin länsisuomalaisilla.

Lue myös: Nämä ovat esihistoriamme kaksi suurinta mysteeriä

Henkilökohtainen ase?

Mikä kiinnostavinta, sotilaan mukana haudatut kaksi miekkaa ovat molemmat eri aikakausilta ja jopa satoja vuosia miestä vanhempia, kertoo nyttemmin eläkkeellä oleva tutkija Simo Vanhatalo Museovirastosta.


Lyhyempi miekka on viikinkiajalta jostain 900-luvun paikkeilta, kun taas pidempi miekka 1100-luvun tienoilta.

Onko sotilas todella lähtenyt taistoon 400-vuotiaan teräaseen kanssa?

Ei välttämättä, Vanhatalo kertoo. Miekka on voinut olla sukukalleus, joka on pantu hautaan. Sen sijaan pidempi ase on hyvinkin voinut olla Janakkalan miehen käytössä.

– Pitempi miekka saattaisi olla sellainen, että se oli henkilökohtainen ase, koska se oli ehjä.

Miekkamuoti vastaa Vanhatalon mukaan hyvin ajan henkeä Suomen lähialueilla.

– Pidemmän miekan vastineita löytyy Balkanilta, Puolasta ja melkein mistä vain.

Miekka on tehty nykyisen Pohjois-Saksan tienoilla, arvelee Vanhatalo.

Kolo kallossa ei kielikään väkivallasta

Miehestä tiedetään, että hän oli 180 senttiä pitkä ja Vanhatalon mukaan ”terve kaveri”.

– Hän on syönyt hyvää ravintoa ja ollut ilmeisesti hyvässä kunnossa.

Hän kuoli noin 40-vuotiaana, mikä ei tuolloin ollut ollenkaan alhainen kuolinikä.

Aiemmin on arveltu, että miekkamies olisi kuollut väkivaltaisesti, mutta Vanhatalon mukaan tarkemmat tutkimukset eivät viittaa tähän. Kallossa on kyllä kolo, mutta röntgenlääkärin mukaan se ei kieli väkivallasta – vainajan luut ovat muutenkin vahingoittuneet ajan kuluessa ja traktori on ajanut pellon ja siten myös todennäköisesti vainajan yli.

Poikkeuksellisen vinot alahampaat tosin viittaavat taistelussa murtuneeseen leukaan, mutta syy voi hyvin olla myös synnynnäinen puruvika.

Miekassa luki Benedictus

Miekkamies eli nykynäkökulmasta aikakausien saumassa – esihistoriallinen rautakausi ja ristiretkiaika olivat päättymässä ja keskiaika alkamassa. Yhteiskunta veroineen ja kirkkoineen oli alkanut muotoutua.

Aikaa ei voi sanoa rauhalliseksi: Ruotsista tuli ristiretkeläisiä ja Novgorodista nykyisen Venäjän alueelta taistelijoita, Vanhatalo kertoo.

Sotilas oli haudattu kristilliseen tapaan itä-länsi-suunnassa ja pidemmässä miekassa oli ristin kuva ja Bene-alkuinen teksti, joka Vanhatalon mukaan viitannee Benedictukseen, joka on paavin nimi.

Harvinaislaatuinen löydös sijaitsee lähellä Hakoisten linnavuorta, ja Vanhatalo arvelee, että sotilas on hyvinkin voinut kuulua kylää puolustavaan sotajoukkoon, johon on tarvittaessa kerätty väkeä. Tätä on kuitenkin vaikea tietää, koska haudan ympäriltä ei löytynyt kauempana olleen kolmannen miekan lisäksi johtolankoja.

Selvää on, että miekkamies ei ollut mikään aikansa keskivertoihminen.

– Merkityksellisestä henkilöstä oli kyse, toteaa Storå.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt