Tiede

Salamaniskussa iholle voi syntyä kuvio, jota lääketiede ei pysty selittämään: ”Suurin osa lääkäreistä ei tapaa koskaan”

Julkaistu:

Suomalaisten lääkäreiden tutkimusryhmä yrittää selvittää, mistä ilmiössä on kyse.
Varusmiehet heräsivät salaman paukkeeseen. Yksi oli eloton.

Näin luki Ilta-Sanomien paperiversiossa julkaistussa jutussa heinäkuussa 2011.

Kyseiset varusmiehet nukkuivat teltassa – käynnissä oli Merisotakoulun sotilastaitokilpailu Syndalenin harjoitusalueella Hangossa.

Salama iski keskellä yötä. Myöhemmin selvisi, että se osui todennäköisesti ensin läheiseen puuhun, josta se kulkeutui teltan nurkkakeppiin.

Päivällä oli satanut rankasti. Maa oli edelleen läpimärkä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Puolijoukkueteltassa olleet kahdeksan varusmiestä loukkaantuivat salamaniskusta. Yksi mies oli aluksi eloton, mutta hänet saatiin elvytettyä. Seitsemän kuljetettiin lopulta Töölön sairaalan palovammakeskukseen asti.

Pahiten loukkaantui 18-vuotias mies.

Palovammakeskuksessa hänen lääkärinään toimi plastiikkakirurgi, erikoislääkäri Andrew Lindford, joka näki 18-vuotiaan iholla ensimmäistä kertaa niin sanotun Lichtenbergin kuvion.

Lichtenbergin kuvio on salamaniskun jälkeen iholle ilmestyvä punainen, puumainen kuvio. Kyseessä on yksi lääketieteen selittämättömistä ilmiöistä.

Sama kuvio esiintyy muuallakin kuin ihmisen iholla kovan sähköiskun jälkeen. Salaman on tiedetty jättävän Lichtenbergin kuvion myös maahan.

Ihmisen iholla ilmiö on itse asiassa harvinainen.

– Suurin osa lääkäreistä ei tapaa sitä kertaakaan urallaan. Tietysti palovammalääkäreille se on todennäköisempää, Lindford kertoo.

Toisen kerran Lindford tapasi Lichtenbergin kuvion ihmisen iholla viime vuonna, kun muuntajan kanssa työskennellyt terve keski-ikäinen sähkömies sai pahan sähköiskun. Kuvio voi siis syntyä muualtakin, mutta selvästi yleisintä se on salamaniskun seurauksena.

Kuvion nimesi saksalainen tiedemies Georg Lichtenberg vuonna 1777.


Lindford on osa tutkijatiimiä, joka yrittää selvittää paremmin, mikä Lichtenbergin kuvion ihmisen iholla aiheuttaa. Viime kesänä hoitoon tulleen sähkömiehen ihosta otettiin koepala, jota nyt analysoidaan. Tällaista ei ole ennen tehty koko maailmassa.

Tutkimus on tutkimuskeskus Biomedicumin ja Helsingin palovammakeskuksen yhteinen. Lindford toivoo, että se julkaistaan muutaman kuukauden sisällä.

Kuvio on edelleen Lindfordin sanojen mukaan ”lääketieteellinen mysteeri”.

– On joitain teorioita siitä, mistä ilmiössä on kyse. Sillä on jotain tekemistä ihon mikroskooppisella tasolla tapahtuvasta sähköisestä muutoksesta.

Outoa Lichtenbergin kuviossa on se, että iholle tullut kuvio ei seuraa ihmisen anatomiaa. Yksi teoria on, että kuvion syntyminen liittyisi jotenkin verisuoniin, mutta sen ongelma on, ettei kuvio iholla seuraa verisuonien liikkeitä.

Lindford huomauttaa, että kuvio on enemmän fysiikan kuin lääketieteen ilmiö.


Kun kuvio iholle tulee, se häviää itsestään viimeistään kahden–kolmen päivän päästä. Se ei jätä jälkeensä naarmuja tai muutenkaan tee ihoon pysyvää harmia. Vaikka salamanisku voi olla kuolettava, Lichtenbergin kuvio itsessään ei ole vaarallinen.

Itse asiassa kuviosta voi olla paljonkin hyötyä. Jos ensiapuun tuodaan tajuton henkilö, mutta kukaan ei tiedä miksi taju on lähtenyt, iholla oleva Lichtenbergin kuvio paljastaa helposti syyn.

– Ensiapulääkärin pitäisi pystyä siitä päättelemään, että kyse on ollut salamaniskusta.

Lichtenbergin kuvion syntyminen iholle ei vaadi suoraa salamaniskua. Esimerkiksi vuonna 2011 Hangossa salama iski ensin puuhun. Ilmeisesti teltassa varusmiehillä mukana olleet matkapuhelimet edistivät salaman matkaa telttaan.

Lindford on julkaissut yhdessä palovammakeskuksen vastaavan lääkäri Jyrki Vuolan ja Helsingin yliopiston Biomedicumin laboraattorin Esko Kankurin kanssa tästä tapauksesta artikkelin tieteellisessä Intensive Care Medicine -julkaisussa.

Juttua korjattu 20.8. klo 10.34. Eero Kankurin nimi korjattu Esko Kankuriksi. Hänen työpaikkansa on Helsingin yliopiston Biomedicum.