Tiede

Keskisuomalaisen järven pohjasta löytyi meteoriittikraatteri – tutkija: ”Uskon, että niitä löytyy vielä tuplasti”

Julkaistu:

Summasen kraatterin koosta ei ole vielä tarkempaa arviota, koska se sijaitsee järven pohjalla.
Suomen 12:s meteoriittikraatteri on löytynyt Saarijärveltä, Keski-Suomesta. Epäily Summasjärven pinnan alla olevasta kraatterista syntyi jo 2000-luvun alkuvuosina, mutta varmuus asiasta saatiin viime vuonna.

Virallisesti uutinen kerrottiin maanantaina Meteoritics & Planetary Science -lehdessä julkaistussa artikkelissa, jonka takana ovat Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä Helsingin ja Tarton yliopistojen tutkijat. Suomessa asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.

Kukaan ei tiedä, miten monta meteoriitin törmäyksestä syntynyttä kraatteria Suomessa, saati maailmassa todellisuudessa on. Ensimmäinen meteoriittikraatteriksi tieteellisesti todistettu suomalaiskohde on Lappajärvi.

– Sitä pidettiin pitkään tulivuoren aiheuttamana, geologi Jari Nenonen GTK:sta kertoo kraatterista, joka todistettiin meteoriitin aiheuttamaksi vuonna 1970.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lappajärven kraatterin läpimitta on samalla suurin Suomessa, 17 kilometriä. Summasen kraatterin koosta ei ole vielä tarkempaa arviota, koska se sijaitsee järven pohjalla. Todennäköisesti kraatterin läpimitta on kaksi, kolme kilometriä.


Meteoriitti- eli törmäyskraatteri on käytännössä pyöreä kuoppa, joka on syntynyt avaruudesta tulleen asteroidin tai komeetan törmätessä maahan ja räjähtäessä. Ikää kraattereilla voi olla kymmeniä tai jopa useita satoja miljoonia vuosia. Suomen vanhin kraatteri on vuonna 2003 tunnistettu Keurusselän kraatteri, jonka iäksi on arvioitu peräti 1140 miljoonaa vuotta.

Summasen alue päätyi tutkittavaksi lentokoneella tehdyn geofysikaalisen matalalentoaineiston pohjalta. Summasen kohdalla havaittiin geologinen muodostuma, jossa sähkö johtui poikkeavalla tavalla.

Muinaisen meteoriitin iskun jälkiä etsittiin Summasen ympäristössä muun muassa jäätikön mukana järven pohjasta siirtyneistä kivenlohkareista. Niiden pinnoista havaitut pirskekartioiksi kutsutut kuviot kertoivat, että jäljillä ollaan.

Geologit toivovat nyt resursseja Summasen jatkotutkimukseen. On mahdollista, että kraatterista on muutakin hyötyä kuin mahdollinen matkailun tuoma.

– Tarkoitus on selvittää, liittyykö Summasen pohjaveteen tai malminmuodostukseen varantoja, Nenonen kertoo.


Suomen 12 törmäyskraatterista kahdeksan tunnistettiin välillä 1990–2003. Viimeinen ennen Summasta oli noin 60 kilometrin päässä sijaitseva Keurusselkä, joten tahti on hidastunut. Kraattereiden tutkimukseen erikoistunut geologi Jarmo Moilanen uskoo kuitenkin, että paljon löytöjä on vielä edessä.

– Kraattereita on paljon enemmän. Uskon, että niitä löytyy vielä tuplasti, Moilanen sanoo.

– Helpoimmat ovat jo löytyneet. Seuraavat ovatkin sitten jo vaikeampia.

Kartta paljastaa tunnistettujen kraattereiden sijaitsevan melko kapealla vyöhykkeellä länsirannikolta itärajalle.

– Se johtuu luultavasti maastosta. Keskisuomalaisessa maastossa kraatteri on helpompi todentaa kuin vaikka pohjoisessa, jossa on aakeeta ja laakeeta.

Mahdolliset kraatterit innostavat monia suomalaisia pohtimaan omaa ympäristöään.

– Luonnossa on paljon pyöreitä kohteita, mutta usein kyse voi olla vaikka umpeen kasvaneesta suosta. Ilmoituksia mahdollista kraattereista tulee tasaisin väliajoin, mutta monet niistä on tutkittu jo aikaa sitten.

– Tärkeintä on löytää kiviä, joissa on pirstekartio. Pitää harjaannuttaa silmänsä, niin sellaisia voi alkaa etsimään, Moilanen vihjaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt