Saako tulevaisuuden Suomessa heittää lopullisesti hyvästit talvelle? Näin ilmasto muuttuu – 3 vaihtoehtoa - Tiede - Ilta-Sanomat

Saako tulevaisuuden Suomessa heittää lopullisesti hyvästit talvelle? Näin ilmasto muuttuu – 3 vaihtoehtoa

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? IS kertoo kaksi todennäköistä tulevaisuudenkulkua ja yhden villin vaihtoehdon.

16.12.2017 20:20

1. Skenaario: Suomeen Tanskan ja Puolan ilmasto

Todennäköisimpien ennusteiden mukaan Suomen lämpötila on vuonna 2050 samalla tasolla kuin Puolan ja Tanskan ilmasto nyt. Kasvukausi, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli viisi astetta, pitenisi noin kuukaudella. Suomessa sataisi hieman enemmän vettä ja rankkasateet yleistyisivät.

Jos Pariisin ilmastosopimus pitää, Suomen vuosittainen keskilämpötila nousee parilla asteella vertailujaksosta 1981–2010. Talven kohdalla se tarkoittaisi kolmen asteen nousua. Se merkitsisi sitä, että talvea ei välttämättä tule Etelä- ja Keski-Suomessa joka vuosi lainkaan. Kahden asteen turvaraja vaatisi huomattavasti nopeampia ja syvällisempiä toimia kuin sopimuksen nykyiset vapaaehtoiset sitoumukset.

Nykyinen henkilöautokeskeinen liikennekulttuuri muuttuu sähköautojen ja automatisoidun julkisen liikenteen suuntaan.

Myrsky sai meren tulvimaan Helsingin Kauppatorille vuonna 2005.­

2. Skenaario: Merenpinta nousee melkein metrin

Jos päästöjä ei saadakaan kuriin, Suomen vuosittaiset keskilämpötilat voivat nousta kolme-neljä astetta. Talven kohdalla se tarkoittaisi ainakin neljän ja puolen tai katastrofaalisimmillaan peräti seitsemän asteen nousua. Silloin talvea ei olisi jäljellä kuin korkeintaan pohjoisimmassa Suomessa. Useimmat ennustemallit eivät kuitenkaan onneksi usko ihan seitsemän asteen nousuun.

Tanskan ja Puolan ilmasto saapuisi Suomeen reilusti ennen vuotta 2050, ja vuosisadan puolivälissä Suomi olisi jo Unkarin nykyisen ilmaston tasolla.

Keskimääräinen vedenpinnan korkeus voisi Suomenlahdella nousta 29 senttiä ja pahimmillaan melkein metrin. Se tarkoittaisi sitä, että rannikoilla sijaitsevat kaupungit kuten Helsinki kärsisivät toistuvista tulvaongelmista, varsinkin talvimyrskyjen aikana. Helsinki on varautunut tähän ja laskenut rakennuskorkeudet sellaisen skenaarion mukaan, jossa tulvavesi nousisi peräti 253 senttimetriin.

Selkämeren rannikolla ja Perämerellä tilanne on Suomen kannalta suotuisampi maan kohoamisen ja länsituulten mahdollisen voimistumisen vuoksi.

Vaikka Suomen sopeutumiskyky ilmaston lämpenemiseen on periaatteessa parempi kuin monilla eteläisemmillä alueilla, sillä ei välttämättä ole merkitystä. Jos Suomen lämpötilat nousevat näin pahasti, silloin monet asuinalueet esimerkiksi eteläisessä Euroopassa ovat asuinkelvottomia. Se taas johtaisi miljoonien ihmisten pakolaisuuteen ja globaaliin nälänhätään.

Talvea ei ehkä tule tulevaisuudessa ollenkaan eteläiseen Suomeen.­

3. Skenaario: Kaikki meneekin hyvin

Periaatteessa on mahdollista, että ilmasto ei juuri lämpenekään, vaan se joko pysyy lähes ennallaan tai suorastaan jäähtyy. Näin ollen Suomen ilmasto ei muutukaan globaalin ilmastonmuutoksen myötä 2050-luvulle mennessä niin paljon kuin useimmat mallit ennustavat, vaan trendi hidastuu väliaikaisesti luonnollisten tekijöiden takia.

Esimerkiksi Pohjolaa lämmittävä Golfvirta voisi hidastua tai muuttaa suuntaa. Se viilentäisi Suomen ilmastoa. Pelkkä Golfvirran lievä hidastuminen ei tosin juurikaan vaikuttane Suomen lämpenemiseen, ehkä vain hieman hidastaa sitä. Golfvirran pysähtyminen tai suunnan muuttuminen vaatisi hyvin radikaalia globaalia muutosta.

Pohjois-Suomessa olisi nykyisen Etelä- tai Keski-Suomen ilmasto ja vain Etelä-Suomen osalta Etelä-Ruotsin tai Pohjois- Puolan ilmasto. Silloin ilmasto pysyisi lähellä entistään, tai Unkarin ja Puolan sijaan vertailukohta voisi löytyä nykyisen Viron ilmastosta.

Tässä kuviossa myös Etelä-Suomessa säilyisi jonkinlainen vuosittainen luminen talvi. Valitettavasti ilmaston ennallaan pysymistä tai jäähtymistä pidetään epätodennäköisenä.

Lue lisää Suomen tulevaisuudesta Ilta-Sanomien Suomi 2050 -lehdestä, joka on saatavilla lehtipisteistä. Voit myös lukea teemalehden IS:n maksullisesta digipalvelusta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?