Mykistävä havainto 500 miljoonan valovuoden päässä: Tähti iPTF14hls on räjähtänyt jo useasti, muttei kuole - Tiede - Ilta-Sanomat

Mykistävä havainto 500 miljoonan valovuoden päässä: Tähti iPTF14hls on räjähtänyt jo useasti, muttei kuole

Kuvituskuva toisesta supernovasta, joka kuvattiin samoihin aikoihin iPTF14hls:n kanssa. Tämä supernova tapahtui vain 42000 valovuoden päässä meistä.

Julkaistu: 8.11.2017 22:31

Tähti nimeltä iPTF14hls ei suostu kuolemaan, vaikka on räjähtänyt supernovaksi jo lukuisia kertoja.

Tiedemiesten mukaan kyseessä on ensimmäinen koskaan havaittu superpitkä supernova.

Supernova iPTF14hls havaittiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2014. Vielä silloin sitä pidettiin normaalina supernovahavaintona.

Kuolevan tähden räjähdyksessä syntyvä supernova kestää tavallisesti noin 100 päivää, ennen kuin se hiipuu. Tämä supernova kuitenkin näytti vuoroin kirkastuvan ja vuoroin hiipuvan 600 päivän ajan, kertoo Nature-tiedelehdessä keskiviikkona julkistettu tutkimus.

– Ensin ajattelin sen olevan joku läheinen tähti Linnunradassamme, jonka kirkkaus vaihtelee. Mutta kun tutkimme tarkemmin, niin havaitsimme kyseessä olevan supernovan 500 miljoonan valovuoden päässä. Emme koskaan ole nähneet vastaavaa, kertoi California-yliopiston tutkija Iair Arcavi CNN:lle.

Astronomit kävivät läpi vanhempia arkistoja ja hoksasivat, että sama supernova oli havaittu jo 1954. Jostain syystä tähti oli jatkanut elämäänsä räjähtääkseen taas, ja jälleen jatkaen olemassa oloaan.

– Tämä tarkoittaa, että meillä on yhä paljon opittavaa siitä, kuinka massiiviset tähdet kehittyvät ja räjähtävät. Kun ottaa huomioon kuinka paljon massaa ja energiaa vapautuu, ja jos tällaiset ovat yleisiä tapauksia, on niillä iso vaikutus ympäristöönsä. Esimerkiksi tämä supernova vaikuttaa koko omaan galaksiinsa, Arcavi kertoo.

Havaittu tähti on 50 kertaa omaa Aurinkoamme suurempi. Räjähdys on pitkäikäisin koskaan havaittu. Kyseessä saattaa myös olla suurin havaittu supernova.

Tutkimuksen esittämän teorian mukaan kyse saattaa olla siitä, että tähden ydin saavuttaa niin korkean lämpötilan, että energia muuntuu materiaksi ja antimateriaksi.

– Kun tällainen tapahtuu, tulee tähdestä epävakaa ja se voi osittain räjähtää. Tosin vain ulkoinen kerros jättäen ytimen jäljelle. Sen jälkeen tähti vakautuu ja saattaa käydä läpi saman prosessin muutaman vuoden tai vuosikymmenen välein. Lopulta se räjähtää kokonaan, Arcavi toteaa.

Kaikki tutkijat eivät teoriaa allekirjoita.

– Tällaisia räjähdyksiä tapahtui vain universumin alkuaikoina, ja niiden pitäisi jo olla kadonneita. Kyse on samasta kuin jos nyt löydettäisiin elävä dinosaurus. Jos sellainen löytyisi, niin toki kysyisi, että onko kyseessä edes dinosaurus, vertaa Las Cumbres -observatorion johtaja Andy Howell.

 

Kuva toisesta supernovasta, joka kuvattiin samoihin aikoihin iPTF14hls:n kanssa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?