Ihmiskunnalla on ratkaistavanaan ilmastonmuutosta ja väestöräjähdystäkin suurempi uhka, mikäli kognitiotieteen tutkijoita on uskominen.
Tutkijat Michael Laakasuo, Jussi Palomäki ja Mika Koverola väittävät Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että superälykäs tekoäly syntyy yli 50 prosentin todennäköisyydellä ennen vuotta 2060, eikä jälki ole kaunista.
Michael Laakasuo kertoo Ilta-Sanomille, ettei hän ja hänen kollegansa ole ajatuksen kanssa yksin. Hänen mukaansa se on enemmänkin tekoälytutkijoiden eliitin valtavirran hyväksymä.
Uhkaava skenaario etenee tiivistetysti seuraavalla tavalla:
Ensin joku taho onnistuu luomaan niin sanotun yleistekoälyn. Se on teknologia, jolla on ihmisen kaltainen kyky joustavaan ajatteluun ja päätöksentekoon.
Kun yleistekoäly on saatu tehtyä, vaikka ihmisen aivot digitalisoimalla, sitä voidaan tehostaa. Kun teknologia kehittyy, ihmisaivot toimivat aina vain nopeammin ja nopeammin.
Se ei väsy ja ajattelee nopeammin. Se kykenee tekemään esimerkiksi tiedettä tehokkaammin ja nopeammin kuin ihmiset kykenevät, Laakasuo sanoo.
Naistenklinikalla kokeillaan IBM:n Watson-tekoälyn käyttöä keskosten hoidossa. Tekoälyä opetetaan ennakoimaan muun muassa keskosten hengenvaarallinen bakteeritulehdus, sepsis.
Jossain vaiheessa yleistekoäly pystyy tekemään itsestään kopioita ja keskustelemaan kopioidensa kanssa. Puhutaan jo kehittyneestä yleistekoälystä. Se on Laakasuon mukaan kuin Ihminen+.
Sitten tekoäly+ tekee itsestään kehittyneemmän version. Ja taas kehittyneemmän.
– Tätä analysoineet henkilöt, esimerkiksi Nick Bostrom Oxfordin yliopistosta, ovat esittäneet laskelmia, joiden mukaan yleistekoälyn ilmestyttyä kuluu noin 18 kuukautta, jonka jälkeen se on kehittänyt supertekoälyn.
Tällainen ihmistä käsittämättömän paljon kehittyneempi tekoäly toisi mukanaan valtavan määrän uhkia, Laakasuo kollegoineen väittää. Yhtä niistä kutsutaan ihmisarvojen linjautumisen ongelmaksi.
Uhkakuvassa luodaan tekoäly, joka on täysin neutraali tai vihamielinen ihmisiä kohtaan. Molemmat näkökulmat ovat huonoja.
Ranskalaisyritys Aldebaran kehittää tekoälyllä varustettua robottia. Kuvassa opastustehtäviin ohjelmoitu robotti auttaa opiskelijoita kalifornialaisyliopiston kampuksella lokakuussa 2017.
– Ajatusta selitetään yksinkertaisesti niin, että jos luodaan tekoäly, jonka pääasiallinen tehtävä on tehdä paperiliittimiä. Aluksi se käyttää kaiken helposti irti saatavan metallin, sitten ryhtyy tuhoamaan autoja ja rakennuksia. Kun kaikki nämä materiaalit on käytetty, se alkaa repiä rautaa ihmisten atomeista, Laakasuo selittää esimerkillä.
Tällainen tekoäly ei hänen mukaansa ole paha, se on vain täysin neutraali ihmisten suhteen eikä ole linjassa ihmiskunnan arvojen kanssa.
– Jos tekoälyä ei saada ymmärtämään, mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi hyvin laajalla skaalalla, niin silloin se voi luoda sellaisia hyvinvointiratkaisuja, joista ei tykätä.
Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa tutkijat tarjosivat esimerkiksi tekoälyä, joka ihmisen onnellisuuden maksimoinnin vuoksi kytkee meidät kaikki väkisin kyberavaruuteen ja turruttaa aivomme huumeilla.
– Uhkakuvia on useita ja ne ovat monisyisiä, mutta kaikkia yhdistää se, että syntyvä supertekoäly olisi meille yhtä vieras kuin meidän ajattelumme on muurahaisille. Se voi tehdä ratkaisuja joita me emme kykene ymmärtämään ja kohtalomme sen käsissä voi olla ihan mitä tahansa.
Kaikki tämä kuulostaa tieteisfiktiolta, mutta Laakasuon mukaan on edesvastuutonta ohittaa asia kuittaamalla se hölynpölyksi. Tekoälyn huippunopea kehitys on jo alkanut ja sen ottavat vakavasti yli 8000 alan tutkijaa, jotka ovat allekirjoittaneet ihmiskunnan olemassaoloa varjostavia tutkivan Future of Life -instituutin avoimen kirjeen.
Monilla yhteiskunnan alueilla käydään siitä keskustelua. Puhutaan juridiikan automatisoitumisesta, tehdastyön täydellisestä automatisoitumisesta, kielenkäännön, liikenteen ja tavarankuljetuksen automatisaatiosta. Esimerkiksi Kela on kokeillut asiakaspalvelussaan chattirobottien käyttöä.
Robotit kasaavat Mercedes-Benz A-sarjan autoja ja Mercedes-Benz GLC-katumaastureita Valmet Automotive Oy:n tehtaalla Uudessakaupungissa 27. maaliskuuta 2017.
– Viime aikoina on tehty jo sellaisia läpimurtoja tiedostamattoman tekoälyn parissa, että on vaikea olla uskomatta.
Esimerkiksi Googlen omistaman Deep Mindin kehittämä tekoäly on jo oppinut itsestään pelaamaan 70 erilaista Atari-konsolipeliä. Sen ainoaksi tavoitteeksi annettiin maksimoida pistemäärä, ja se päätteli itse, kuinka se pääsee tavoitteeseen, esimerkiksi tappamalla virtuaalihahmoja.
Laakasuo toteaa, että tekoälyn kehittämisessä voi käydä hyvinkin, mutta se on epätodennäköistä. Yksi keskeinen syy on se, että kaikki tekoälyä kehittävät tahot ovat tällä hetkellä kilpajuoksussa keskenään.
– Sanotaan, että joku onnistuu luomaan tekoälyn ja kuusi kuukautta ennen muita. Sillä kuusi kuukautta aikaa manipuloida maailmaa niin, että muut eivät onnistu. Kun on kiire, niin turvallisuudesta karsitaan ensin, koska se hidastaa.
– Toinen juttu on abstraktimpi, informaatioteoriaan ja entropiaan perustuva argumentti. Asiat voivat olla epäjärjestyksessä useammalla tavalla kuin järjestyksessä. Esimerkiksi ydinvoimala voidaan kasata oikein vain muutamalla tavalla, mutta väärin todella monella tavalla. Tämä pätee myös tekoälyyn, hän lisää.
Mitä sitten tulisi tehdä, jotta katastrofilta vältyttäisiin?
Tekoälyn kehittämiseen tarvitaan hiukkastutkimuslaitos Cernin kaltainen kansainvälinen jättiprojekti, kognitiotieteen tutkijat sanovat. Kuva Cernin LHC-hiukkaskiihdyttimeen kuuluva CMS-koeasema.
Ensinnäkin tekoälyturvallisuuteen pitäisi satsata rutkasti, tutkijat toteavat. Tämä tarkoittaa sitä, että mietittäisiin etukäteen, että millä kaikilla tavoilla kehitteillä oleva teknologia voi mennä pieleen ja millä tavalla se uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa.
Tällaisia eksistentiaalisia – ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavia – riskejä tutkivat muun muassa Oxfordin yliopiston Future of Humanity -instituutti ja yhdysvaltalainen Future of Life -instituutti. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että älykkään teknologian räjähdysmäinen kehitys on tällainen riski.
Robotiikka-alan vaikuttajat, etunenässä johtaviin teknologiavisionääreihin ja tekoälykriitikoihin kuuluva Elon Musk, esittivät taannoin YK:lle vetoomuksen tekoälyyn pohjautuvien aseiden kansainvälisestä kieltämisestä.
Toiseksi tekoälyn valvottuun kehitykseen tarvitaan valtava, koordinoitu ja kansainvälinen projekti, johon kaikki panostavat ja ymmärtävät mistä on kyse. Esimerkkinä Laakasuo käyttää Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cerniä, joka tunnetaan hiukkaskiihdyttimistään.
– Yksi mahdollisuus olisi se, että ei välitetä Suomen valtion velasta mitään, vaan otetaan heti 30–40 miljardia lisää. Sijoitetaan se siihen, että saadaan luotua ystävällinen tekoäly, joka on linjautunut ihmisten arvojen kanssa -- supertekoälyn jälkeisessä maailmassa rahan merkitys on kadonnut. Pidetään me suomalaiset huoli siitä, että luotu tekoäly on kiltti, Laakasuo heittää.
