Tutkijoiden havainto neutronitähtien törmäyksestä on historiallinen – tästä siinä on kyse

rac

Julkaistu: , Päivitetty:

Tutkijat ovat todistaneet ensimmäistä kertaa historiassa kahden neutronitähden yhteentörmäyksen, kertoo muun muassa Euroopan eteläinen observatorio (ESO).
Törmäys havaittiin siitä aiheutuneiden painovoima- eli gravitaatioaaltojen sekä sähkömagneettisen säteilyn eli valon avulla. Yhteentörmäys mitattiin kaukoputkella ihmissilmälle näkyvänä valona, kertoo Turun yliopisto.

Neutronitähtien arvioidaan törmänneen noin 130 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista tehtiin toissavuonna.

Yhteensä painovoima-aaltoja on havaittu neljä kertaa. Gravitaatioaaltojen uskotaan syntyneen maailmankaikkeuden alussa tapahtuneen nopean laajenemisen aikana.

Nyt on ensimmäinen kerta, kun tutkijat havaitsevat valoa ja painovoima-aaltoja samasta kohteesta.

– Laajan tutkijayhteisön käytettävissä oli riittävästi teleskooppeja ja mukana oli myös hyvää ajoitusta, kertoo Turun yliopistosta väitellyt Erkki Kankare yliopiston tiedotteessa.

Hän työskentelee parhaillaan tutkijana Queen’s University Belfastissa. Kankareella oli merkittävä rooli löydön tehneessä ryhmässä, havaitun kuvantamisdatan analysoinnissa.

Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista tehtiin syyskuussa 2015, kun amerikkalaisten tutkijoiden johtama kansainvälinen ryhmä havaitsi kahden mustan aukon yhteensulautumisessa syntyneet gravitaatioaallot. Havainnot tehneet tutkijat palkittiin tänä syksynä fysiikan Nobel-palkinnolla. Nyt havaitut gravitaatioaallot puolestaan syntyivät kahden oman painovoimansa vaikutuksesta kokoon luhistuneen massiivisen tähden ytimien, niin sanottujen neutronitähtien, törmätessä ja sulautuessa yhteen.

– Havainnot osoittivat, että kyse oli nimenomaan neutronitähdistä, sanoo Turun yliopiston professori Seppo Mattila tiedotteessa .

Neutronitähdet ovat maailmankaikkeuden tiheimpiä kohteita, jotka syntyvät yli kahdeksan kertaa aurinkoa massiivisemman tähden päättäessä elinkaarensa supernovaräjähdyksessä. Tähden ydin luhistuu äärimmäisen tiheäksi neutronitähdeksi kun taas sen ulkokerrokset laajenevat ympäröivään avaruuteen.

Neutronitähtien törmäyksissä syntyvien niin sanottujen kilonovien on uskottu levittävän kullan ja platinan kaltaisia raskaita alkuaineita ympäri maailmankaikkeutta. Ilmiön olemassaolo on ennustettu jo yli 30 vuotta sitten, mutta tutkijoiden havainto on ensimmäinen vahvistus siitä, että teoria kilonovaksi kutsutusta ilmiöstä pitää paikkansa.

Havainnot osoittivat, että rautaa raskaampia alkuaineita muodostuu tällaisten äärimmäisen tiheiden kohteiden ydinreaktioissa, mikä tunnetaan r-prosessin nukleosynteesinä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt