Tiede

Esko Valtaoja: Tämä suomalaislöydös voi olla 2500 vuoden päästä ainoa asia, mitä elinvuosistamme muistetaan

Julkaistu:

avaruus
Esko Valtaojan mukaan ihmiskunnan tulevaisuus voi olla riippuvainen suomalaisen tähtitieteilijän havainnosta.
Muutama vuosi sitten suomalainen tähtitieteilijä Mikko Tuomi teki mielenkiintoisen havainnon. Matemaattisen analyysin avulla Tuomi havaitsi, että aurinkokuntamme lähintä tähteä Proxima Centauria saattaa kiertää maapallon kaltainen planeetta. Tänä vuonna tähtitieteilijät varmistivat havainnon maailman suurimmilla kaukoputkilla Chilen Atacaman aavikolta käsin.

Turun yliopiston avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja kirjoittaa Turun Sanomien kolumnissaan, että Tuomen tekemä havainto voi hyvin olla 2500 vuoden päästä ainoa asia, mitä elinvuosistamme muistetaan.

– Elämme jatkuvasti päivittyvän uutisvirran varassa, mikä helposti sokaisee meidät siitä, kuinka ohimeneviä ja pitkän päälle merkityksettömiä päivittäiset uutistapahtumat ovat, Valtaoja perustelee väitettään IS:lle.

Yllä olevalta videolta voit katsoa muun muassa Euroopan eteläisen observatorion ESO:n havainnekuvaa tutkijoiden löytämästä planeetasta.


Vasta parikymmentä vuotta sitten toisten tähtien ympäriltä löydettiin planeettoja. Silloin varmistui, etteivät maapallomme ja aurinkokuntamme ole ainutlaatuisia, ja että muuallakin maailmankaikkeudessa voi olla älyllistä elämää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Nyt olemme löytäneet mahdollisesti maapallon kaltaisen planeetan kaikkein lähimmän tähden ympäriltä. Se on vähän samanlainen havainto kuin silloin, kun pikkulapsi kurkkaa naapurin aidan yli ensimmäistä kertaa ja huomaa, että hei täälläkin on maailma.

Maapalloa uhkaa väistämätön tuho

Löydös on Valtaojan mukaan tärkeä ihmiskunnalle, sillä elämää maapallolla uhkaa väistämätön tuho viimeistään miljardin vuoden kuluttua, kun Aurinko alkaa paisua ja tehdä kuolemaa.

Sitä ennen on mahdollista, että ihmiskunnan elämä maapallolla päättyy jostain muusta syystä esimerkiksi jääkauden tai isokokoisen asteroidin törmäyksen seurauksena.


Ennen kuin elämän mahdollisuudet syystä tai toisesta maapallolta kaikkoavat olisi Valtaojan mukaan keksittävä suunnitelma B siitä, minne ihmiskunta voi tarpeen tullen paeta. Yksi mahdollinen kohde olisi Proxima Centauria kiertävä maapallon kaltainen planeetta. Kääpiötähti Proxima Centauri elää vielä tuhansia miljardeja vuosia ja elinolosuhteet sitä kiertävillä planeetoilla säilyvät yhtä pitkään.

– Jos saamme fuusiovoiman toimimaan muissakin kuin vetypommeissa, niin fuusiokäyttöisillä raketeilla päästäisiin jopa tuhatkertaiseen nopeuteen nykyisiin raketteihin verrattuna. Silloin ei mentäisi 30 kilometriä sekunnissa, vaan 30 000 kilometriä sekunnissa. Silloin alettaisiin puhua tähtimatkoista jo ihan mahdollisena ajatuksena.

Venäläinen miljardööri Juri Milner on käynnistänyt projektin, jonka tähtäimenä laukaistaisiin pikkuriikkinen mikroluotain tähtiin vielä tämän vuosisadan aikana. Emeritusprofessori ei kuitenkaan usko, että hänen elinaikanaan edes luotainten tähtimatkoja tullaan näkemään. Parin tuhannen vuoden päästä tähtimatkat voivat kuitenkin olla mahdollisia, Valtaoja veikkaa.

”Onpahan ainakin jotakin odottelemista eläkepäivillä”

Valtaoja uskoo, että on sen sijaan mahdollista, että vielä hänen elinaikanaan saadaan selville, onko maapallon ulkopuolella todella elämää.

– On pitkälle kehiteltyjä suunnitelmia Hubblen seuraajista, kolmannen sukupolven avaruusteleskoopeista. Niillä pitäisi pystyä näkemään, minkälaista säteilyä planeetoilta tulee, onko niillä ilmakehä, onko siellä happea, vesihöyryä tai muita sellaisia elämän merkkejä, joita maapallon ilmakehässä on.

– Kyllä olisin varovaisen optimistinen, että vielä minun elinaikanani saadaan selville, onko maapallon ulkopuolella elämää. Onpahan ainakin jotakin odottelemista eläkepäivillä.


Tähtitieteilijä Mikko Tuomi väitteli Turun yliopistossa muutama vuosi sitten. Valtaoja kertoo Ilta-Sanomille olleensa valvojana, kun Tuomi tuli Turkuun väittelemään.

– Hän ei voinut silloin aavistuksestaan hiiskahtaakaan, koska salaisuus piti tietenkin pitää. Iso tutkijaryhmä lopulta vahvisti hänen aavistuksensa, jonka hän oli matemaattisella analyysillä löytänyt.

Valtaoja kirjoittaa Turun Sanomissa, että Tuomen kehittämillä menetelmillä on löydetty muitakin planeettoja lähitähtien ympäriltä. Hän työskentelee tällä hetkellä Hertfordshiren yliopistossa Englannissa, ”koska kukapa Suomessa hyödyttömällä perustutkimuksella saisi itsensä elätettyä”.

Pitäisikö merkittävän löydön tehneelle suomalaiselle pystyttää muistomerkki?

– Voi olla, että hänelle vielä näköispatsas laitetaan Turun torille. Eihän sitä tiedä, Valtaoja naurahtaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt