Kuuhun astumisesta 47 vuotta – Kaksi väitettä, joiden takia sankaritekoa pidetään huijauksena - Tiede - Ilta-Sanomat

Kuuhun astumisesta 47 vuotta – Kaksi väitettä, joiden takia sankaritekoa pidetään huijauksena

Astronautit Neil Armstrong (vasen ylä) ja Edwin ”Buzz” Aldrin (vasen ala, keskellä) astuivat kuun kamaralle 47 vuotta sitten. Michael Collins odotti komento- ja huoltomoduulissa. Kuvassa oikealla kuumoduuli.

Astronautit Neil Armstrong (vasen ylä) ja Edwin ”Buzz” Aldrin (vasen ala, keskellä) astuivat kuun kamaralle 47 vuotta sitten. Michael Collins odotti komento- ja huoltomoduulissa. Kuvassa oikealla kuumoduuli.

Julkaistu: 21.7.2016 20:38

Tänäkin päivänä löytyy henkilöitä, jotka eivät usko ihmisen käyneen kuussa.

Tänään tulee kuluneeksi 47 vuotta siitä, kun kuun kamaralle astuivat ensimmäiset maan asukkaat, Neil Armstrong ja Edwin ”Buzz” Aldrin. Yhdysvaltojen lähettämä Apollo 11 -avaruuslento laskeutui onnistuneesti kuun pinnalle 20. heinäkuuta 1969 klo 20.18. Astronauteista ensimmäinen – Armstrong – astui kuun kamaralle 6 tuntia 38 minuuttia myöhemmin, eli 21. heinäkuuta.

  • Yllä olevalla videolla Neil Armstong astuu kuun kamaralle ja sanoo kuuluisat sanansa: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri ihmiskunnalle”.

Vuonna 1999 tehdyn kyselyn mukaan 6 prosenttia yhdysvaltalaisista ei kuitenkaan luota viralliseen totuuteen, vaan uskovat Apollo-ohjelmaan sisältyneen useita huijauksia ja lennot on lavastettu.

Kuulennot ovatkin olleet suosittu salaliittoteorioiden aihe ympäri maailmaa. Esimerkiksi viime vuonna edesmennyt Rauni-Leena Luukanen-Kilde uskoi, että niitä tehdään kahdesti viikossa.

Lähes kaikki salaliittoteoriat voidaan kuitenkin todistaa vääräksi.

Näyttävimpiä todisteita kuulennoista lienee valokuva, jonka Apollo 15 -lennon astronautti David Scott otti kuun kamaralla. Kuvassa kuumoduulin pilotti James Irwin tekee kunniaa Yhdysvaltain lipulle 30. heinäkuuta 1971. Taustalla komeilee kuun kumpare, kuumoduuli ja kuukulkija.

Astronautti James B. Irwin poseeraa kuun kamaralla vuonna 1971.

Astronautti James B. Irwin poseeraa kuun kamaralla vuonna 1971.

Mutta eihän lippu voi liehua, koska kuussa ei ole ilmakehää, väittävät salaliittoteoreetikot.

Lipun yläosassa oli kuitenkin metallinen tukipalkki, joka piti lippua levällään. Alalaidassa taas oli rautalanka, joka sai lipun näyttämään liehuvalta. Samoin tehtiin jo ensimmäisellä kuulennolla, kuten Apollo 11:n komentajan Armstrongin kuvassa Buzz Aldrinista näkyy.

Astronauttti Edwin ”Buzz” Aldrin poseerasi Yhdysvaltojen lipun vierellä 47 vuotta sitten.

Astronauttti Edwin ”Buzz” Aldrin poseerasi Yhdysvaltojen lipun vierellä 47 vuotta sitten.

Buzz Aldrin ikonisessa kuvassa kuun kamaralla.

Buzz Aldrin ikonisessa kuvassa kuun kamaralla.

Toiset teoreetikot taas ovat ihmetelleet, miksi kuun pinnalta otetuista kuvista ei näy tähtiä. Niitähän pitäisi olla avaruus pullollaan.

Selitys on kuitenkin yksinkertainen: tähdet eivät näy kuussa päivällä, sillä niiden valovoima ei riitä voittamaan auringon vastaavaa. Näin on myös Maassa.

Himmeät kohteet saadaan näkymään valokuvissa käyttämällä pitkää valotusaikaa, mutta kuussa käytettiin lyhyttä, sillä päivällä siellä oli varsin kirkasta.

Kuumoduuli palaamassa kuun kiertoradalla odottavaan komento- ja huoltomoduuliin. Taustalla näkyy puolimaa. Kuva otti kiertoradalla odottanut astronautti Michael Collins.

Kuumoduuli palaamassa kuun kiertoradalla odottavaan komento- ja huoltomoduuliin. Taustalla näkyy puolimaa. Kuva otti kiertoradalla odottanut astronautti Michael Collins.

Ensimmäinen ikuistettu maannousu taltioitiin Apollo 8:n lennolla. Valokuvan otti astronautti William ”Bill” Anders kuun kiertoradalta jouluaattona 1968. Kuvassa maa on kallellaan noin 135 astetta siten, että etelämanner on noin kello 10:n kohdalla. Anders käänsi kuvatessaan kameraa, jotta kuun kamara tulisi vaakatasoon eikä pystyyn.

Ensimmäinen ikuistettu maannousu taltioitiin Apollo 8:n lennolla. Valokuvan otti astronautti William ”Bill” Anders kuun kiertoradalta jouluaattona 1968. Kuvassa maa on kallellaan noin 135 astetta siten, että etelämanner on noin kello 10:n kohdalla. Anders käänsi kuvatessaan kameraa, jotta kuun kamara tulisi vaakatasoon eikä pystyyn.

Kuulentojen tapahtumisen puolesta puhuu myös se fakta, että parhaimmillaan Apollo-ohjelmassa työskenteli noin 400 000 ihmistä 20 000 eri yhtiöstä ja yliopistoyksiköstä. Jonkun olisi täytynyt päästä perille mahdollisista huijauksista.

Todistuksen taakkaa lisäävät myös lennoilla kuusta tuodut lähes neljäsataa kiloa kiviä ja pölyä, joka poikkeaa koostumukseltaan Maasta löytyvästä.

Näyte 10050 Apollo 11 -kuulennolta tuoduista kuukivistä.

Näyte 10050 Apollo 11 -kuulennolta tuoduista kuukivistä.

Tuoreimmat osastosta