Suomalaisidea valloittaa Intiaa ja Afrikkaa: Kuolleet eläimet muutetaan raaka-aineeksi

Julkaistu:

Suomessa on eläinjätteen kierrätykseen maailman mittakaavassa ainutlaatuista teknologiaa, josta hyötyvät myös paikalliset yhteisöt.
Eläinruhot ovat iso jäteongelma ympäri maailmaa: monissa maissa eläinten raadot mätänevät kaduilla ja kaatopaikoilla erilaisia tauteja levittäen. Suomessa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista teknologiaa jäteongelman ratkaisuun. Nyt Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutkii, kehittää ja jalkauttaa Intiaan ja Afrikkaan uusia kestäviä liiketoimintamalleja eläinruhojen kierrättämiseksi.

– Suomessa Honkajoki Oy käsittelee suurimman osan koko maan eläinperäisestä jätteestä. Yrityksen toimintamalli on kopioitavissa myös muualle. Ideana on, että eläimestä käytetään hyödyksi kaikki muu paitsi ääni ja sielu, kertoo professori Pasi Syrjä Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta Ilta-Sanomille.

Professorin mukaan eläinjätteestä voidaan saada kierrätyksen avulla orgaanista lannoitetta ja uusiutuvan energian raaka-ainetta.

– Energia käytetään prosessissa, mutta energiaa on mahdollista biokaasulla tuottaa enemmänkin mitä prosessissa tarvitaan. Eläimestä on noin puolet vettä. Honkajoen mallissa vesi puhdistetaan ja hukkalämpö käytetään kasvihuoneisiin.

– Samankaltainen toimintamalli toimii missä tahansa muuallakin. Jos ajatellaan kehitysmaita Afrikassa ja Intiassa, niin siellähän on aina puute vedestä ja sähköstä, joita tässä syntyy sivutuotteena, Syrjä kuvailee.


Hygienia paranee ja taudit häviävät

Suomalaisyrityksen kehittämässä kierrätysprosessissa voidaan hyödyntää minkälaista tahansa eläinjätettä, ei vain esimerkiksi nautakarjaa, vaan myös vaikkapa krokotiilia, norsua tai puhvelia, tutkijaopettaja Helena Sjögren huomauttaa.

– Suusorkkatauti ja hullun lehmän tauti leviävät, kun eläinjätettä ei käsitellä. Suomalaisen käsittelytavan ansiosta taudit on saatu hävitettyä Suomesta, Syrjä kertoo.

Kun eläimet voidaan kerätä pois kaatopaikoilta, koko paikallisyhteisön hygienia paranee.

– Se on todella epähygieenistä, kun ajattelee niitä lämpötiloja, joissa eläimet mätänevät taivasalla, Sjögren muistuttaa.

Hyötyä sekä suomalaisyrityksille että paikallisyhteisöille

Tutkijaopettajan mukaan kyseessä on valtava bisnesmahdollisuus. Samalla hyötyy myös ympäristö: Intiassa maaperä on köyhdytetty kemiallisilla lannoitteilla. Nyt suomalaisteknologian avulla pystytään tuottamaan orgaanista lannoitetta paikalliseen käyttöön.

– Heidän jäteongelmansa on mahdollisuus suomalaisyrityksille, mutta sillä on myös merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia paikallisesti. Jos prosessista jää ylimääräistä sähköä, sitä voidaan syöttää paikalliseen sähköverkkoon. Samalla syntyy puhdistettua vettä, jota voidaan käyttää joko kasteluvetenä tai eläinten juomavetenä, Sjögren sanoo.

Intiassa eläinruhot on kastittomille usein ainoa toimeentulon lähde. Syrjä vakuuttaa, että heidän toimeentulonsa on turvattu jatkossakin.

– On eri asia, että jätettä käsitellään systemaattisesti kuin se, että käsittely tehdään taivasalla niin, että lapset ja kärpäset pyörivät ympärillä, Syrjä sanoo.

– Tarkoitus ei ole tietenkään viedä kastittomien naisten ainoaa tulonlähdettä, vaan parantaa niitä olosuhteita, missä he omaa työtänsä tekevät. Ehkä samalla tavalla saataisiin lapset pois leikkimästä mätänevien eläinten seasta, Sjögren kuvaa.

LUT:n ideana on, että paikallisyhteisö otetaan huomioon niin, että teknologian ympärille kehitetään liiketoimintamalleja, joissa paikalliset pääsevät työhön ja toimintaan mukaan.

Kaksivuotinen hanke on osa Tekesin ja ulkoministeriön rahoittamaa BEAM – Business with impact -ohjelmaa. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin kolme miljoonaa euroa. Suomalaisyrityksistä hankkeessa on mukana Honkajoki, Doranova ja Fenno Water. Lappeenrannan teknillinen yliopisto auttaa yrityksiä luomaan kaukomaille sopivia bisnesmalleja, tekee tutkimusta ja luo yleistietoa.

– Moni yhteiskunnallinen ongelma maailmalla on seurausta jostakin yritystoiminnasta. Jos ajatellaan, missä on resursseja korjata ongelmia, se löytyy myös sieltä yrityksistä. Ajatuksena on, että liiketoiminnalla saadaan paitsi taloudellista myös muuta hyvää, Syrjä sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt