Tiede

Tutkimus: Näin suomalaiset tulivat Euroopan älykkäimmäksi kansaksi

Julkaistu:

Suomen karu historia on kohottanut suomalaisten älykkyysosamäärää, väittävät tutkijat.
Suomalaisten karut olot menneisyydessä tekivät heistä Euroopan älykkäimmän kansan, väittää syyskuussa julkaistu tiedeartikkeli.

Antropologi Edward Dutton ja psykologit Eka Roivainen ja Jan te Nijenhuis tekivät Oulun yliopistossa suomalaisten älykkyyttä käsittelevän artikkelin, joka ilmestyi Intelligence-tiedejulkaisussa.

Brittiläisen opetusalan TES-lehden mukaan tutkijat arvioivat suomalaisten korkean älykkyysosamäärän johtuvan historian vaikutuksista.

Jääkausi kohotti suomalaisten älykkyysosamäärää, koska älykkäät ihmiset ”selviytyivät muita todennäköisemmin ja pääsivät jatkamaan sukuaan”, artikkelissa arvioidaan.

Toinen suomalaisten älykkyyttä kohentanut hetki oli tutkijoiden mukaan pahat katovuodet ja niitä seurannut suuri nälänhätä 1600-luvun lopussa, jolloin väestöstä kuoli noin kolmannes. Artikkelissa arvioidaan, että ”varakkaat ihmiset ovat todennäköisesti muita älykkäämpiä” ja että nälkäkatastrofi koetteli etenkin vähäosaisia.

Samankaltainen vaikutus oli tutkijoiden mukaan myös Suurella Pohjan sodalla (1700–1721), jossa suuri määrä köyhistä oloista olleita nuoria suomalaismiehiä sai surmansa.

Myös se, että teollistuminen saapui Suomeen Euroopan mittapuussa myöhäisessä vaiheessa, kohotti tutkijoiden mukaan Suomen väestön älyä. Artikkelin mukaan teollistumisen mukana tulleet kansanterveyden edistysaskeleet vähensivät varakkuuden merkitystä selviytymiselle, mikä laski keskimääräistä älykkyyttä.

Artikkelin mukaan merkki suomalaisten muita eurooppalaisia korkeammasta älykkyysosamäärästä on Suomen koululaisten menestys Pisa-tutkimuksissa.

Artikkelissa pohditaan, miksi tästä huolimatta suomalaisten nobelistien määrä on vähäinen. Selityksenä asialle esitetään suomalaisten miellyttävyyttä ja tunnollisuutta, jotka parantavat koulutuksellista menetystä, mutta tukahduttavat artikkelin mukaan neroutta ja luovuutta.