Ensimmäinen maanjäristys tapahtui noin kahden aikaan päivällä. Järistyksiä tapahtui lisää pitkin iltaa. Järistykset helisyttivät lasipintoja ja tärisyttivät hieman taloja, mutta enimmäkseen järistykset kuuluivat kovina ääninä. Järistykset kestivät muutamia sekunteja.
Kotkalainen Sasu Mäkinen kuuli iltapäivällä kovan pamauksen.
- Olin hereillä kotona ja ihmettelin mikä se ääni oli. Kaverini laittoi samaan aikaan viestiä, että hän oli havainnut saman äänen muutamien kilometrien päässä.
Mäkiselle ei tullut mieleenkään, että kyseessä voisi olla maanjäristys.
- Ajattelin ensin, että se olisi ollut raketti, mutta ääni oli paljon kovempi. Muutama vuosi sitten oli järistys, joka tuntui ihan tärinänä.
Voimakkain järistys oli 1,9 magnitudia. Richterin asteikolla sekin lasketaan kuitenkin minimaaliseksi järistykseksi. Yli kahden magnitudin järistykset lasketaan erittäin vähäisiksi.
Helsingin yliopiston seismologian instituutin johtaja filosofian tohtori Pekka Heikkinen sanoo, että Kouvolan alueen maanjäristyksille kova ääni on tyypillinen piirre.
”Ajattelin ensin, että se olisi ollut raketti, mutta ääni oli paljon kovempi.
- Kouvolan kohdilla on pikkuisen poikkeava Viipurin rapakivialueen reuna. Järistykset tapahtuvat aika lähellä pintaa, joten ne tuntuvat lähinnä räjähtävinä ääninä. Järistykset eivät ole suuria, mutta niitä tapahtuu paljon. Kouvolan alueella on ollut tämän tyyppisiä järistyksiä noin 2,5 vuotta. Suurin taisi olla 2,9 magnitudia vuonna 2012. Järistyssarjat saattavat kestää useamman vuoden.
Vahinkoja tapahtuu harvoin
Suomessa tapahtuu havaittavia maanjäristyksiä 10-20 kertaa vuodessa. Pienempiä laitteilla havaittavia järistyksiä tapahtuu useampia kymmeniä.
Suomen seismologisesti aktiivisin alue sijoittuu Kuusamoon, Tornionjokilaaksoon ja Pohjanlahden perukoille. Sielläkään ei päästä suuriin maanjäristyslukemiin.
Heikkinen sanoo, että aiheuttaakseen edes pientä vahinkoa maanjäristys vaatii neljä magnitudia.
- Suomen voimakkain maanjäristys on mitattu Alajärvellä 1979. Sen voimakkuus oli 3,8 magnitudia. Joidenkin rakennusten rappaukset ja tiilimuurit kärsivät pieniä vaurioita ja niihin syntyi halkeamia. Täytyy muistaa, että magnitudin kasvaminen yhdellä tarkoittaa, että maan liike on kymmenkertainen.
Seismologian instituutin mukaan eniten tuhoa olisi mahdollisesti aiheuttanut vuoden 1626 maanjäristys, jossa Paltamon kirkko vaurioitui pahasti. Voimakkuudeksi on arvioitu 4-5 magnitudia.
Seismografihavaintoja on tehty vuodesta 1956 lähtien. Päivän maanjäristykset voi käydä katsomassa kartalta Seismologian instituutin verkkosivujen seismisistä raporteista. Halutessaan sivuilla voi käydä kurkkaamassa oman kotiseudun maanjäristyshistorian.
- Kartta päivittyy automaattisesti. Sijainneissa voi olla pieniä virheitä. Historiatietokannassa voi säädellä sädettä interaktiivisesti tietylle alueelle. Tietokannan järistykset ovat sellaisia, että analyysihenkilö on ne varmentanut. Sieltä eliminoidaan esimerkiksi rakennustöiden räjäytykset, Heikkinen sanoo.