Tiede

Espoolaisesta metsästä löytyi harvinainen jääilmiö - tätä on yritetty selittää jo 1800-luvulta

Julkaistu: , Päivitetty:

HIUSJÄÄTÄ
Espoolainen Teemu Mäki-Patola kuvasi viikonvaihteessa harvinaisia jäämuodostumia, joille luonnontutkijat ovat etsineet selitystä 1800-luvun lopulta lähtien.
Teemu Mäki-Patola löysi metsäretkellään lumettomasta metsästä kaatuneen puunrungon, joka näytti olevan tiheän valkoisen turkin peitossa. Tutkiessaan tarkemmin kaatunutta puunrunkoa Mäki-Patola huomasi hiuksenhienoista karvoista muodostuneen turkin olevan jäätä.


Mäki-Patola oli törmännyt espoolaismetsässä hiusjäänä tunnettuun harvinaiseen luonnonilmiöön, jonka syntymekanismia luonnontutkijat ovat pyrkineet selvittämään 1800-luvun lopulta lähtien.

Lumihiutaleitakin tutkinut Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n johtava hydrologi Esko Kuusisto on perehtynyt myös hiusjään muodostumiseen.


- Tämän jäätyypin erikoisuus on se, että eliökunta on mukana jään synnyssä. Lahoavan lehtipuun sisällä on sienirihmastoa, joka lukuisissa kohdissa ulottuu puun pintaan. Kun puu on sisältä sula, mutta ilman lämpötila pakkasella, vesimolekyylit alkavat jäätyä puun pinnalla. Tämä imee lisää kosteutta puun sisältä sienirihmoja pitkin. Vesi jäätyy jokaisen pikkuruisen reiän kohdalta ohueksi hiukseksi, jonka halkaisija on vain millin sadasosan luokkaa, tohtori Kuusisto selittää hiusjään syntyä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Saksankielisellä nimellä Haareis tunnetun hiusjään kehitys poikkeaa täysin pakkasella syntyvien kauniiden kuurankukkien synnystä. Kuurankukat syntyvät ilman kosteuden tiivistyessä pakkassäässä tasopinnassa leviäviksi jääkidemuodostelmiksi.

Hiusjää kasvaa alhaalta päin sienirihmastojen syöttäessä puun pinnan ohuita kapillaariputkia pitkin kosteutta puun pinnalle, jossa hiusjää voi kasvaa paksuksi hiusjääkuontaloksi.

- Rihmat tukeutuvat toisiinsa, niitä on niin tiheässä, ettei tuuli pääse niitä katkomaan. Suotuisissa oloissa ne voivat kasvaa ainakin kymmenen sentin pituisiksi, Kuusisto kuvaa hiusjään kasvua.


Jääkiteiden kasvu neulasmaisiksi pilareiksi vaatii sopivaa lämpötilaa, sillä jääkiteiden kasvusuunta riippuu lämpötilasta.

Lumikiteiden muodostumisen fysiikkaa tutkineen Kenneth Libbrechtin mukaan  noin -4 asteesta -10 asteeseen jääkiteet kasvavat pituussuuntaan pilareiksi. Kymmenestä pakkasasteesta noin -22 asteeseen jääkiteet kasvavat perusrakenteeltaan kuusikulmaisiksi levyiksi. Yli 22 asteen pakkasessa syntyy sekä kidepilareita että levyjä.

Libbrechtin seikkaperäinen selvitys lumikiteiden muodostumisen fysiikasta ilmestyi vuonna 2005  Reports on Progress in Physics -julkaisusarjassa (The physics of snow crystals).

- Hiusjäätä ei ole tavattu havupuulla, mutta useimmilla lehtipuulajeilla sitä esiintyy. Puun pitää olla jonkinasteisessa lahoamistilassa. Puusta siirtyy veden mukana hiusjäähän runsaasti orgaanista ainetta. Kun hiusjäätä sulattaa, veden hiilipitoisuus on korkea. Hiusjää ei myöskään tipahtele sulaessaan 'klöntteinä' puusta irti niinkuin muu puun pinnalle muodostunut jää usein tekee, Esko Kuusisto selittää hiusjään esiintymistä.

- Ilmiö tunnetaan monista maista, sitä ovat tutkijat pohtineet jo 1880-luvulla. Eniten havaintoja taitaa olla Saksasta ja USAn länsiosista. Hiusjäästä on havaintoja myös Suomesta, minullekin on lähetetty kerran kuvia Jyväskylän lähistöltä, Kuusisto kertoo IS:lle.

Ensimmäisen kerran hiusjäätä käsiteltiin luonnontieteellisissä julkaisuissa jo vuonna 1884 Nature-lehdessä julkaistussa raportissa, jossa professori Schwable kuvasi Harz-vuoristosta löytämissään risuissa kasvaneita jäämuodostumia.

Illinoisin valtionyliopiston maantieteen ja geologian laitoksen emeritus-professori James R. Carter on tutkinut hiusjäätä ja sen esiintymistä eri puolilla maailmaa.  Hänen julkaisemansa tutkimuksen mukaan hiusjäätä näyttää esiintyvän vain Euroopassa, Pohjois-Amerikan luoteisosissa ja yhdessä Kanadan itäisessä provinssissa.

Professori Carter mukaan sienirihmastojen ja hiusjään esiintymisen välinen maantieteellinen yhteys vaatii jatkotutkimuksia.

Oletko sinä havainnut jonkin erikoisen lumi- tai jääilmiön? Lähetä kuvat numeroon 13456!

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt