Hapanta ja tulista? Perimällä on vaikutusta ruokamieltymyksiin

Helsingin yliopistossa tehdyssä väitöskirjassa selvitettiin geenien ja ympäristön osuutta makumieltymyksiin.

Noin puolet happaman makuisiin ja tulisiin ruokiin liittyviin mieltymyksiin selittyy perinnöllisillä tekijöillä.

24.9.2013 23:53

Noin puolet happaman makuisiin ja tulisiin ruokiin liittyviin mieltymyksiin selittyy perinnöllisillä tekijöillä.

Asia käy ilmi Outi Törnwallin väitöstutkimuksesta, jossa hän selvitti geenien roolia astringoivien, happamien ja polttavien ruokien miellyttävyyttä. Astringoiva tarkoittaa makua, joka aiheuttaa suuta kutistavan tai kuivaavaan tunteen.

Tutkimuksen aineistona oli suomalaisilta 21–25-vuotiailta kaksosilta kerätyt tiedot.

Kaksospareilla maistatettiin erilaisia näytteitä, joihin oli lisätty hapanta, polttavaa, umamia tai astringoivaa yhdistettä. Näihin makuihin liittyviä mieltymyksiä puolestaan selvitettiin ruokakyselyllä.

Aistimusten miellyttävyydelle, voimakkuudelle sekä ruokakyselyn perusteella muodostetuille makumuuttujille määritettiin periytyvyysaste.

Makumittauksen happaman ja polttavan maun miellyttävyydestä sekä voimakkuudesta vain 12-30 prosenttia selittyi perinnöllisillä tekijöillä.

Astringoivuuuden aistiminen ei tutkimuksessa osoittautunut periytyväksi ominaisuudeksi. Aistimusta osittain selittävän syljentuotannon perinnöllisistä ominaisuuksista saatiin kuitenkin viitteitä.

Ruokakyselyn perusteella lähes puolet mieltymyksistä happamiin ja polttaviin ruokiin selittyi perinnöllisillä tekijöillä.

Vastaajat voitiin jakaa kahteen alaryhmään. Perusryhmä oli makumieltymystensä suhteen maltillisempi.

Toinen ryhmä taas suosi ruokien happamia ja polttavia ominaisuuksia. Heidän keskuudessaan uusien ruokien pelko oli vähäisempää. He myös osoittivat suurempaa sietokykyä makumittauksissa polttavalle näytteelle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?