Tiede

Tutkimus: Murehtijat muita älykkäämpiä

Julkaistu:

Asioiden vatvominen on evoluutiopsykiatrian professorin mukaan kytköksissä korkeampaan älykkyyteen.
Mietityttääkö ja murehdituttaako elämä joskus? 

Ei se mitään, ainakin, jos uskominen on neurotieteen evoluutiopsykiatria Jeremy Coplania.

Newyorkilaisprofessorin mukaan murehtimistaito kehittyi ihmisellä samaan aikaan kuin kyky ajatella, joten asioiden märehtiminen on ihmiselle täysin luonnollinen ominaisuus.

Juuri kyky loogiseen ja ennakoivaan ajatteluun tekee ihmisestä älykkään ja erottaa ihmisen eläimistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Coplanin tutkimus julkaistiin alun perin Frontiers in Evolutionary Neuroscience -lehdessä. Tutkimuksessa oli mukana 26 ahdistuneisuushäiriöistä kärsivää ja 18 huolettomampaa vapaaehtoista testattavaa.

"Huolettomampien" ryhmässä älykkäimmiksi testatut vapaaehtoiset murehtivat tutkimuksen mukaan vähemmän kuin muut verrokkiryhmän edustajat.

Ahdistuneisuushäiriöisten ryhmässä tulokset olivat puolestaan päinvastaisia: suuremman äo:n edustajat murehtivat huomattavasti tyhmempiä tovereitaan enemmän.

Murehtiminen auttoi selviytymään

Ihmisen evoluution kannalta kyky harkita ratkaisuja ja murehtia on ollut elintärkeä. Muita huolestuneemmat yksilöt osasivat varoa vaarallisia paikkoja, puntaroivat riskejä ja elivät huolettomampia lajikumppaneitaan pidempään. Sillä tavalla myös murehtijoiden perintötekijät siirtyivät paremmin eteenpäin.

Kohtuus kannattaa tosin muistaa murehtimisessakin. Liika murhe lieveilmiöineen nimittäin tappaa.

Purduen yliopiston tutkijoiden mukaan ahdistus saattaa johtaa epäterveellisiin tapoihin kuten tupakointiin ja ylenpalttiseen alkoholin kuluttamiseen, jotka puolestaan ovat terveydelle vahingollisia. Ahdistuksen vakavammat muodot masennus ja neuroottisuus ovat pahaksi nekin.

Tutkimuksen perusteella voisi ehkä päätyä seuraamaan vanhaa sananpartta, jonka mukaan ei kannata liikaa murehtia asioita, joihin ei voi vaikuttaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt