Tiede

Toistuuko jättijäristys? – Gibraltarin alla tapahtuu

Julkaistu:

Voiko 250 vuoden takainen Lissabonin suuri maanjäristys toistua? Tätä pohtivat tutkijat nyt, kertoo Msn.com.
Portugalin, Espanjan ja Marokon maaperät tärisivät voimakkaasti marraskuun 1. päivänä vuonna 1755.

Ilmiö tunnetaan Lissabonin suurena maajäristyksenä. Sen on arvioitu olleen voimakkuudeltaan 8,5 tai 9 magnitudia. 

Järistys tuhosi Lissabonin kaupungin keskustan Portugalissa. Se, mitä jäi järistyksestä jäljelle, tuhoutui sitä seuranneen tsunamin ja päiviä raivoinneiden tulipalojen johdosta.

Ainakin 40 000 ihmistä kuoli.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lissabonin maanjäristys askarruttaa tutkijoita vielä tänäkin päivänä.
Geologit yrittävät selvittää syitä, jotka johtivat voimakkaaseen luonnonilmiöön.

Suurin epäilty syylliseksi on Gibraltarin alapuolella sijaitseva alityöntövyöhyke. Alityöntövyöhykkeet ovat pisteitä, joissa mannerlaatat työntyvät toistensa alle. Tästä ilmiöstä ovat seuranneet useimmat maailman suurimmista maanjäristyksistä.

- Maailmanlaajuisessa mittakaavassa alityöntö on ainoa prosessi, joka tuottaa 8 tai 9 magnitudin maanjäristyksiä, kertoo Marc-Andre Gutscher, ranskalaisen Brestin yliopiston geologi Msn.comille.

- Alueen seismiset vaarat riippuvat siitä, tapahtuuko alityöntöä edelleen vai ei.

Mikrolaatta liikkuu länteen


Gutscherin tutkimukset osoittavat, että merenalainen litosfääri Gibraltarin alla on liitoksissa Afrikan mannerlaatan pohjoisreunaan.

Toiset tutkijat ovat löytäneet Cadizin lahdesta  poimuttunutta merenpohjaa ja aktiivisia mutatulivuoria. Kyseisellä alueella litosfääriin sitoutunut vesi sekoittuu sedimenttien kanssa ja kuohuu pintaan.

Gutscherin mukaan nämä seikat todistavat melko vakuuttavasti alityönnön olevan käynnissä.

Mutta toisin kuin  valtavat alityöntövyöhykkeet Mariaanien haudassa tai Aleuttien saariston alla Alaskassa, tämä alityöntövyöhyke on verrattaen pieni.

- Gibraltarin alityöntövyöhyke on hyvin pieni ja liikkuu todella hitaasti, mikä tekee siitä ainutlaatuisen. Se on enimmillään vain 200 kilometriä leveä ja liikkuu vain alle sentin vuodessa, Gutscher sanoo.

Jos alityöntöä ei enää tapahdu, ei myöskään ole juuri lainkaan vaaraa tulevista maanjäristyksistä.

Mutta jos se jatkuu edelleen, kuten Gutscher ja muut tutkijat uskovat, on tilanne toinen.

Alityöntö on jo aiheuttanut pienen mikrolaatan syntymisen Afrikan ja Euraasian mannerlaattojen väliin. Tutkijat ovat saaneet satelliittipaikannuksen avulla selville, että mikrolaatta liikkuu muutamia millimetrejä vuodessa lännnen suuntaan.

Alityönnön uskotaan olevan syynä tähän.

Paine kertyy hitaasti


Tämän mikrolaatan reunat kulkevat Etelä-Espanjan ja Pohjois-Marokon kohdalla. Kalifornian San Andreasin siirroksen lailla ne ovat horisontaalisia rajoja ja liikkuvat näin ollen vaakasuunnassa.

Ne ovat pienempiä ja hitaampia, mutta saattavat Gutscherin mukaan silti aiheuttaa järistyksiä silloin tällöin.

Tästä on esimerkkinä vuonna 2004 Marokon Al Hoceimassa sattunut 6.3 magnitudin järistys, jossa kuoli 600 ihmistä.

Kaikesta huolimatta alueen asukkaat voivat nukkua yönsä rauhassa ainakin tuhatkunta vuotta.

- Koska siirros liikkuu niin hitaasti, tarvitaan satoja vuosia suureen maanjäristykseen tarvittavan paineen kerääntymiseen. 8,5 tai 9 magnitudin järistys on epätodennäköinen, koska viimeisestä vastaavasta on kulunut vasta 250 vuotta, Gutscher kertoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt