Tiede

Tutkimus: Demokratia ei toimi, koska ihmiset ovat liian tyhmiä

Julkaistu:

Demokratiassa on yksi virhe: äänestäjien älyllinen suorituskyky ei riitä parhaan ehdokkaan valintaan.
Tällaiseen tulokseen päätyivät Cornellin yliopiston tutkijat, jotka mittasivat ihmisten kykyä arvioida toistensa näkemyksiä.

Demokratia nojaa oletukseen, että enemmistö kansalaisista tunnistaa parhaan poliittisen ehdokkaan tai teorian. Monen nykytutkimuksen mukaan demokraattiset vaalit kuitenkin tuottavat vain keskinkertaista johtajuutta ja politiikkaa.

Cornellin yliopiston tutkimuksen mukaan jotkut ihmiset ovat synnynnäisesti kykenemättömiä arvioimaan toisten ihmisten kykyjä tai ajatusten laatua.

Jos ihmisellä itsellään ei ole asiantuntemusta esimerkiksi verouudistuksen suhteen, hänen on hyvin vaikea tunnistaa kandidaatti, jolla tuota asiantuntemusta olisi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mikään tiedon määrä kandidaattien näkemyksistä ei myöskään voi kompensoida äänestäjien arviointikyvyttömyyttä.

Tutkimusta johtanut psykologian professori David Dunning sanoo, että ihmisten on hankala omaksua hyvin älykkäitä ajatuksia.

- Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole tarpeeksi sivistystä, jotta he voisivat tunnistaa hyvän näkemyksen.


Sokeaa
yliarviointia


Dunning ja hänen kollegansa selvittivät kokein, että ihmiset johdonmukaisesti yliarvioivat omaa älyllistä suorituskykyään.

Kun tutkijat testasivat koehenkilöiden kykyä arvioida vitsin hauskuutta, tekstin kielioppia tai suoritustaan shakkipelissä, nämä arvioivat suorituksensa aina keskiarvon yläpuolelle - jopa ne, joiden suoriutuminen testeissä oli aivan häntäpäässä.

- Ihmiset ovat yhtä sokeita toisten kyvyille kuin omalle suoritukselleen. Jos sinulla on aukkoja tietomäärässäsi jonkin asian suhteen, silloin et voi arvioida omia, muttet myöskään toisten vajavaisuuksia, Dunning selventää.

Saksalainen sosiologi Mato Nagel toteutti Dunningin tutkimuksen tietokonesimulaatiolla. Hän loi matemaattisen vaalimallin, jossa äänestäjien johtamistaidot olivat enimmäkseen keskinkertaisia. Joukossa oli myös taidoiltaan erinomaisia tai todella huonoja.

Malli osoitti, että äänestäjät olivat kyvyttömiä tunnistamaan itseään taidokkaamman poliittisen kandidaatin.

Kun Nagel simuloi tällaisia vaaleja, niissä menestyivät ehdokkaat, joiden johtamistaidot olivat vain hiukan tavanomaisia parempia. Nagel tuli tulokseen, että demokratia harvoin tai lähes koskaan valitsee parhaat johtajat.

Diktatuurin etu on siis se, että se estää tehokkaasti keskimääräistä huonompien ehdokkaiden johtajiksi tulon. Muita hyviä puolia sopiikin etsiä.

Lähde: Daily Mail

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt