Jopa 40 prosenttia muistisairauksista liittyy elintapa- ja riskitekijöihin, joihin meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Riskitekijöitä pystyy vähentämään läpi koko elämän.
Muistisairauksiin erikoistunut geriatri, THL:n asiantuntijalääkärinä toimiva LT Hanna-Maria Roitto kertoo, ettei koskaan ole liian aikaista vaikuttaa aivoterveyteen.
Hanna-Maria Roitto.
– Se ei myöskään ole koskaan liian myöhäistä, sillä kyse on koko elämän aikaisesta riskistä. Aivoterveys on koko elämän aikainen asia.
Merkitystä on sillä mitä syö, käykö kouluja, opetteleeko uusia asioita, liikkuuko ja onko sosiaalisesti aktiivinen. Aivot voivat paremmin, jos myös onnistuu suojaamaan niitä vammoilta ja välttämään sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.
– Kaikki, mikä on hyväksi sydämelle, on hyväksi aivoille, Roitto kiteyttää.
”Kaikki, mikä on hyväksi sydämelle, on hyväksi aivoille.
Moni kiinnittää huomiota elintapoihinsa vasta siinä vaiheessa, kun jää eläkkeelle. Mutta ei hätää, sillä kuten sanottu, muutoksia kannattaa silloinkin vielä tehdä. Aivot ovat plastiset ja hermosolujen yhteydet muovautuvat vanhanakin.
Kun tutkimuksessa selvitettiin myöhemmässä keski-iässä tehdyn elintapamuutoksen vaikutusta muistiin ja aivoterveyteen, havaittiin, että jo kahdessa vuodessa muutoksia alkoi näkyä.
Peli ei ole menetetty, vaikka muistisairaus antaisi ensimmäisiä merkkejään.
– Tilanteeseen voidaan vaikuttaa, jos asiaa selvitellään ja se otetaan rohkeasti puheeksi, sanoo Roitto ja kannustaa hakeutumaan tutkimuksiin matalalla kynnyksellä.
Myöhemmässä keski-iässäkin tehty elintapamuutos vaikuttaa muistisairauden riskiin muutamassa vuodessa.
”Peli ei ole menetetty, vaikka muistisairaus antaisi ensimmäisiä merkkejään.
Hän on havainnut ilmapiirin muuttuneen siihen suuntaan, että mahdolliset muistiongelmat otetaan entistä herkemmin esille.
– Silti edelleen on tilanteita, että muistisairaus on tabu, vaikka ei pitäisi.
Omaa sairastumisriskiä aletaan pohtia monesti, jos omalla vanhemmalla todetaan muistisairaus.
Roiton mukaan perinnölliset tekijät ovat nykytiedon mukaan pienemmässä roolissa, kun muistisairaus alkaa eläkeiässä. Jos sairaus todetaan jo työiässä, perinnöllisyys riippuu siitä, mistä muistisairaudesta on kyse ja onko tiedossa, millä tavalla se on perinnöllistä.
– Jos oma vanhempi sairastuu ja on itse keski-iässä, silloin on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan sairastumisriskiin elintapamuutoksilla.
Fakta
Noin 14 500 uutta tapausta vuosittain
Suomessa on arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä. Heistä noin 100 000 sairastaa lievää muistisairautta. 93 000:lla on keskivaikea tai vaikea muistisairaus.
Vuosittain todetaan noin 14 500 uutta tapausta.
Noin 7 000 alle työikäisellä, eli alle 65-vuotiaalla on etenevä muistisairaus.
Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti. Se on toiseksi yleisin aivoverenkiertosairauteen liittyvä muistisairaus.
Työikäisillä esiintyy myös otsa-ohimolohkon rappeumasta johtuvia muistisairauksia.
Arvellaan, että runsas ja kauan jatkunut alkoholinkäyttö on työikäisillä joka kymmenennen muistisairauden takana.
Diabeteslääke voi pienentää Alzheimerin taudin riskiä
Muistisairauksien ennaltaehkäisyssä siirrytään yhä enemmän yksilöllisesti räätälöityyn ohjaukseen, jossa otetaan entistä paremmin huomioon yksilöllinen riskiprofiili.
Jo pitkään on tiedetty, että esimerkiksi tyypin 2 diabetes lisää muistisairauden riskiä. Samoin on saatu selville, että diabeteksen hoidossa käytetty metformiini voi pienentää Alzheimerin taudin riskiä. Monikansallisessa Met-Finger-tutkimuksessa selvitetäänkin parhaillaan, mikä vaikutus on metformiinin ja elintapamuutoksen yhdistämisellä muistisairauden ehkäisemisessä.
Tutkijat selvittävät myös aivojen kannalta parhaan metformiiniannoksen määrää.
THL on mukana niin ikään muistisairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvässä LETHE-tutkimuksessa, jossa hyödynnetään teknologiaa elintapaohjauksessa.
– Sen sijaan että annettaisiin kaikki liikunta- ja ravitsemusohjaus kasvotusten, selvitetään, voidaanko vastaavaa ohjausta antaa myös mobiilisovelluksen välityksellä. Teknologia olisi tässä hyötynä ja tukena.
– Yksilöllisellä riskiprofiililla ja sen perusteella räätälöidyillä interventioilla on entistä suurempi rooli myös muistisairauden diagnosoinnissa ja hoidossa.
Teknologialla on koko ajan suurempi rooli elintapaohjauksessa.
Lisäravinteista ei apua muistisairauden ehkäisyssä
”Muistin tueksi” myydään erilaisia lisäravinteita. Roiton mukaan vitamiinien tai ravintolisien vaikutuksesta muistisairauden ennaltaehkäisyssä ei kuitenkaan ole näyttöä, eli muistisairautta ei ole mahdollista ehkäistä lisäravinteiden avulla. Niistä voi olla hyötyä ainoastaan, jos on tiedossa jokin puutos.
– Esimerkiksi B12- ja D-vitamiinitason mittaaminen kuuluu muistisairauden perusselvitykseen, ja jos niissä havaitaan puutteita, potilas ohjataan käyttämään ravintolisää.
”Roiton mukaan vitamiinien tai ravintolisien vaikutuksesta muistisairauden ennaltaehkäisyssä ei kuitenkaan ole näyttöä.
Jos tuntuu, että muisti pätkii, lisäravinteet eivät siinäkään tapauksessa paranna tilannetta. Työmuistin heikentyminen voi johtua esimerkiksi liian vähäisestä nukkumisesta tai huonolaatuisesta unesta.
– Usein nuoremmilla, muistitutkimuksiin hakeutuvilla henkilöillä kyse on joistakin muista tekijöistä kuin etenevästä muistisairaudesta. Oireita on kuitenkin vaikea itse erottaa toisistaan. Siksi, jos muistisairaudesta herää pienikin epäily, tutkimuksiin kannattaa hakeutua.
Nuoremmilla muistitutkimuksiin hakeutuvilla henkilöillä on harvemmin kyse etenevästä muistisairaudesta. Työmuistia voi heikentää esimerkiksi riittämätön tai huonolaatuinen uni.
”Jos muistisairaudesta herää pienikin epäily, tutkimuksiin kannattaa hakeutua.
Fakta
Näin ehkäiset muistisairautta:
Harrasta sykettä kohottavaa liikuntaa säännöllisesti.
Pidä verenpaine normaalina. Jos sinulla on lääkitys, käytä lääkkeitä ja mittaa paine säännöllisesti.
Vältä lihomista.
Suosi terveellistä ruokavaliota.
Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, pidä sen hoito tasapainossa.
Lopeta tupakointi.
Vähennä tuntuvasti alkoholin käyttöä.
Käytä aivojasi, opettele uusia asioita. Mene välillä myös mukavuusalueesi ulkopuolelle.
Harrasta asioita, joissa olet tekemisissä muiden ihmisten kanssa.
Vältä masennusta tai hoida sitä hyvin.
Vältä kuulovaurion syntymistä, tai käytä kuulolaitetta.
