Suomessa ilmoitettiin viime vuonna yli 9 000 potilasvahinkoa – näissä leikkauksissa sattuu eniten virheitä

Potilasvahingoista tehtyjen ilmoitusten määrä kohosi viime vuonna lähes ennätyslukemiin.

Potilasvakuutuskeskukselle (PVK) tehtyjen vahinkoilmoitusten määrä vuonna 2022 nousi 9 241:een, kun se vuonna 2021 oli 9 225 ja vuonna 2020 vain 8 500. Ennätysvuonna 2019 ilmoituksia tehtiin 9 664.

– Yleensä ilmoitusten määrät seurailevat pitkälti sitä, paljonko terveydenhuollossa on vastaanottokäyntejä ja minkä verran tehdään toimenpiteitä. Kun niitä tehdään paljon, silloin on potentiaalisia vahinkotilanteitakin enemmän, sanoo Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen.

Pitkän aikavälin trendi ilmoitusmäärissä on ollut nouseva, mutta koronapandemian aikana se notkahti.

– Vahinkoilmoitusten määrät ovat nousseet vuodesta toiseen, mutta korona-aikana peruttiin paljon vastaanottokäyntejä ja etenkin kiireetöntä hoitoa. Tämä näkyi ilmoitusten määrässä erityisesti vuonna 2020.

Viime vuoden lukuja selittää Plit-Turusen mukaan tilanteen normalisoituminen.

–  Kun hoitojonoja puretaan ja toimenpiteitä tehdään enemmän, tulee ilmoituksia vahinkotilanteistakin.

Näissä leikkauksissa tehdään eniten virheitä

Eniten viime vuonna tapahtui korvattavia potilasvahinkoja leikkaus- ja anestesiatoimenpiteissä. Niiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin yhteensä 773. Listan kärjessä ovat tuki- ja liikuntaelinten leikkaukset, joista maksettiin korvausta 347 potilasvahingossa.

– Kaikista tyypillisimpiä ovat vahingot lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa. Selitys on, että näitä toimenpiteitä tehdään määrällisesti niin paljon, Plit-Turunen sanoo.

Seuraavaksi listalle nousevat hammasoperaatioihin kuten juurihoitoon liittyvät virheet. Pääsyy on sama kuin lonkka- ja polvileikkauksissa: toimenpide on varsin yleinen.

– Juurihoito ei ole muita vaarallisempi toimenpide, mutta niitä tehdään määrällisesti paljon. Vahingot ovat sen tyyppisiä, että juuren täyttö menee yli tai jää vajaaksi, tai juurihoitoneula katkeaa juurikanavaan.

Eniten viime vuonna tapahtui korvattavia potilasvahinkoja leikkaus- ja anestesiatoimenpiteissä. Kuva: Colourbox

Neljännes sai korvauksia

Viime vuonna käsitellyistä ilmoituksista 24 prosenttia eli alle neljännes johti korvauksiin. Plit-Turusen mukaan tämä on viime vuosina ollut melko normaali suhdeluku.

– Onhan se selvästi pienempi kuin monissa muissa vakuutuskorvauksissa, jos näin vertaillaan – mutta lähtötilannekin on hieman erilainen kuin muissa vakuutuksissa.

Plit-Turunen sanoo terveydenhuollon olevan monimutkaista, ja siksi ihmisen on itse vaikea hahmottaa, onko jotakin mennyt hoidossa pieleen vai ei.

– Korvattavuus ratkeaa lääketieteellisen ja juridisen arvion perusteella. Jotta korvausta voidaan maksaa, laissa säädettyjen korvausperusteiden tulee täyttyä.

Potilasvahinkotapauksissa on käytännössä aina taustalla jokin sairaus tai vamma, jota hoidetaan – ja sen erottaminen, mikä johtuu sairaudesta tai vammasta itsestään ja mikä hoidosta, voi olla hankalaa.

– Tavallisen ihmisen on sitä hyvin vaikea tietää etukäteen, joten siksi on hyvä, että tehdään ilmoituksia ja me selvitämme tilanteen.

”Virheistä voi ja pitää ottaa opiksi”

Plit-Turunen toteaa PVK:n vuosiraportissa, että vaikka jokainen vältettävissä ollut vahinko on liikaa, on jokainen vahinko tai vaaratapahtuma tai läheltä piti -tilanne kuitenkin myös mahdollisuus oppia.

– Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyy aina riskejä, ja virheitä sattuu kaikille, mutta virheistä voi ja pitää ottaa opiksi. Meidän toiveemme tietenkin on, että terveydenhuollossa näistä tilanteista otettaisiin opiksi ja tarkistetaan, onko esimerkiksi jotkin systeemivirhe, jonka voisi korjata.

Potilasvahinkoilmoituksen voi tehdä kuka tahansa aina, kun epäilee että hoidosta on aiheutunut jotakin vahinkoa.

– Ilmoituksen tekee potilas itse, eikä tarvitse olla varmaa tietoa vahingosta vaan epäily riittää. Me selvitämme potilaan puolesta, onko korvattavaa vahinkoa sattunut.

Juttua korjattu klo 8.19: otsikossa ilmoitettiin aiemmin virheellisesti todettujen potilasvahinkojen määräksi 347, mikä oli tuki- ja liikuntaelinleikkauksista maksettujen potilasvahinkojen määrä.