Parkinsonin tauti mielletään usein iäkkäiden ihmisten sairaudeksi, mutta tämä ei ole koko totuus taudista, sanoo neurologian professori, ylilääkäri Valtteri Kaasinen Turun yliopistosta.
Lääkekorvaustilastojen mukaan Parkinsonin tautia sairasti viime vuoden lopulla 16 000 suomalaista.
– Heistä 2 000–3 000 on työikäisiä, eli Suomessa on merkittävä määrä myös nuorempia Parkinson-potilaita, Kaasinen kertoo.
Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, jonka kolme pääoiretta ovat lepovapina, lihasjäykkyys ja liikkeiden hidastuminen.
Tyypillisimmin Parkinsonin tauti diagnosoidaan 70 vuoden iässä, ja nuorimmissa ikäluokissa 20–40-vuotiailla se on hyvin harvinainen. Alle 50-vuotiaita henkilöitä, jotka saavat korvattavuutta Parkinsonin taudin lääkkeisiin, on vain noin 200 Suomessa.
Kuitenkin jo viidenkymmenen ikävuoden jälkeen potilasmäärässä tapahtuu merkittävä nousu.
– 50–65-vuotiaita potilaita on pari tuhatta, ja siitä määrä kasvaa eksponentiaalisesti iän myötä.
Tyypillinen ensimerkki Parkinsonin taudista on toisessa kädessä alkava vapina, joka näkyy istuessa tai kävellessä.
Nuorempien sairaus sekoitetaan muihin vaivoihin
Jos sairaus puhkeaa työikäiselle, jopa lääkärin voi olla vaikea heti tunnistaa, mistä on kyse.
– Monesti se sekoitetaan muihin vaivoihin etenkin, jos oireena on enemmän lihasjäykkyyttä eikä vapinaa. Potilas voi esimerkiksi olkapään jäykkyyden takia hakeutua ensin yleislääkärille, sitten ortopedille – ja vasta tämän jälkeen tullaan siihen tulokseen, että kyseessä on neurologinen ongelma.
”Ei ole olemassa mitään yksittäistä testiä tai laboratoriokoetta, joka kertoisi sataprosenttisella varmuudella, onko ihmisellä Parkinsonin tauti vai ei.
Kaasinen kertoo, että sairauteen liittyy ylipäätään diagnostista epätarkkuutta.
– Alkuvaiheessa tehdään aika paljon myös virheitä diagnostiikassa. Tämä johtuu siitä, ettei ole olemassa mitään yksittäistä testiä tai laboratoriokoetta, joka kertoisi sataprosenttisella varmuudella, onko ihmisellä Parkinsonin tauti vai ei.
3 Parkinsonin taudin oiretta, jotka voi itse huomata
Terveyskirjaston mukaan Parkinsonin tauti on todennäköinen silloin, kun ihmisellä on kaksi kolmesta pääoireesta (lepovapina, liikkeiden hidastuminen ja lihasjäykkyys).
1. Lepovapina
Parkinsonin taudin vapinan erottaa muista vapinoista usein siitä, että se on toispuoleista lepovapinaa.
– Essentiaalinen vapina on tyypillisesti taipumus, jota on aina ollut jonkin verran. Parkinsonin taudissa vapinaa ei ole aiemmin ollut yhtään, ja sitten se alkaa.
Tyypillinen ensimerkki Parkinsonin taudista on toisessa kädessä alkava vapina, joka näkyy istuessa tai kävellessä.
– Aika usein puoliso kiinnittää huomiota kotona tai ulkona kävelyllä siihen, että potilaan toinen käsi hieman vapisee.
Sorminäppäryys saattaa heikentyä niin, että käsitöitä harrastava huomaa oireisen käden muuttuneen hitaammaksi ja kömpelömmäksi.
2. Liikkeiden hidastuminen
Tämä oire tulee helposti näkyviin kävelynopeudessa.
– Jos puolisot ovat aiemmin kävelleet samaa vauhtia, nyt mies jääkin rouvaa jälkeen, eli hänen kokonaisliikkumisensa on hidastunut.
Toinen merkki on sorminäppäryyden heikentyminen.
– Kitaransoittoa tai kutomista harrastava huomaa, että harrastus ei suju enää yhtä näppärästi kuin aiemmin. Oireinen käsi on tullut hitaammaksi ja kömpelömmäksi.
3. Lihasjäykkyys
Usein myös lihasjäykkyys on etenkin alkuvaiheessa toispuoleista.
– Se voi tulla esiin niin, että raajan tyypillinen myötäliike – käden heiluminen kävellessä – puuttuu.
Toinen oire lihasjäykkyydestä, johon läheiset voivat kiinnittää huomiota, on kasvojen ilmeikkyyden väheneminen.
– Tälle ilmiölle on oma terminsäkin, hypomimia. Se tarkoittaa, että henkilön yleisilme muuttuu ja hänen kasvonsa tulevat hieman maskimaisen näköisiksi. Esimerkiksi erään nuoren potilaan lapsi kysyi, miksi isä näyttää aina niin vihaiselta.
Miksi Parkinsonin tauti puhkeaa?
Parkinsonin taudissa on vielä arvoitus, mikä sairauden puhkeamisen aiheuttaa.
– Se on todellinen tuhannen taalan kysymys. Itse uskon, että jos kyseessä olisi jokin yksittäinen syy, se olisi jo löytynyt, Kaasinen sanoo.
– Oma käsitykseni on, että tautimekanismi lähtee käyntiin useamman tekijän summana, kun tietyt kynnykset perimän ja ympäristön altisteissa ylittyvät.
”Sellaista ei ole odotettavissa, että yhtäkkiä jonakin aamuna potilas heräisi todella huonossa kunnossa.
Vaikka sairauden aiheuttajaa ei tunneta, taudin hoitokeinoissa on otettu suuria edistysaskelia.
– Nykyisin hoito aloitetaan lääkkeillä, ja moni saa niistä merkittävän avun. Jos lääkkeet eivät auta riittävästi, käytössä on laitehoitoja kuten syväaivostimulaatio. Se on monesti hyvä vaihtoehto etenkin nuorille ihmisille.
Tauti on luonteeltaan hidas
Kaasinen kertoo, että diagnoosin saaminen on potilaalle ymmärrettävästi järkytyksen hetki, koska parantavaa hoitoa ei ole tiedossa.
Hyvä uutinen kuitenkin on, että monen potilaan kohdalla elämä ei diagnoosin jälkeen muutu kovin merkittävästi – ainakaan vielä useisiin vuosiin. Jos tauti puhkeaa työiässä, monessa ammatissa työskentelyä pystyy ainakin osittain jatkamaan.
– Tauti on luonteeltaan hidas. Sitä voisi verrata rappeumasairautena vaikkapa nivelrikkoon, jossa polvi alkaa vähitellen vuosi vuodelta oireilla enemmän.
Parkinsonin taudissa oireet pahenevat tasaisesti eikä äkillisiä romahduksia tyypillisesti tule.
– Sellaista ei ole odotettavissa, että yhtäkkiä jonakin aamuna potilas heräisi todella huonossa kunnossa, sillä tauti etenee suurimmalla osalla potilaista rauhallisesti, professori sanoo.
Fakta
Parkinsonin tauti
■ Parkinsonin tauti johtuu aivojen syvien osien tyvitumakealueen hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta.
■ Tämä johtaa välittäjäaine dopamiinin puutteeseen ja tahdonalaisia liikkeitä säätelevien hermoratojen vaurioitumiseen.
■ Syytä hermosolujen vaurioitumiseen ei tiedetä.
■ Noin 20 prosentilla potilaista on Parkinsonin tautia sairastavia sukulaisia, mutta vain hyvin harvoin tauti on varsinaisesti periytyvä.
Lähde: Terveyskirjasto
