Uusi ilmiö näkyy lääkärin vastaanotolla – varoitusmerkki, johon jokaisen pitäisi havahtua

Myös sydän voi rasvoittua, kertoo kokenut kardiologi.

Sydämeenkin voi kertyä ylimääräistä rasvaa, ja ilmiö on monella tapaa haitallinen.

16.3. 5:00

Vyötärölihavuuden ja rasvamaksan haitat ovat suomalaisilla hyvin tiedossa, mutta vähemmän tunnettua on se, että myös sydän voi rasvoittua.

– Hyvin paljon on puhuttu rasvoittuneesta maksasta, mutta ihmisten olisi hyvä olla tietoisia siitä, että myös sydämeen voi kertyä rasvaa, sanoo sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, dosentti Marit Granér HUS Sydän- ja keuhkokeskuksesta.

Ilmiö on ajankohtainen, sillä ylipainoisten potilaiden määrä kardiologian vastaanotolla on kasvanut.

– Nykyään keskimäärin joka kolmas potilas on ylipainoinen tai lihava.

Ylipainoa kertyy nykyään jo nuoruudessa enenevässä määrin.

Granér on työskennellyt kardiologina 20 vuotta, ja tänä aikana hän on nähnyt paljon myönteistä kehitystä sydänsairauksien riskitekijöissä, kuten tupakoinnin vähentymisen – mutta huolta herättävä ilmiö on ylipainon selvä yleistyminen.

– Tilastojen mukaan nuorten lihavuus on kolminkertaistunut verrattuna 80-luvun tilanteeseen, eli ylipainoa kertyy nykyään jo nuoruudessa enenevässä määrin.

Vyötärölihavuuden rajojen ylittyminen on todennäköinen merkki sydämen rasvoittumisesta.

Vyötärölihavuus on merkki, johon pitäisi havahtua

Kun ihminen saa ravinnosta liikaa energiaa, rasvaa ei kerry vain ihonalaiseen kudokseen vaan sitä alkaa tulla myös sisäelimiin.

– Puhutaan viskeraalirasvasta, jota kertyy luustolihaksiin, vatsa-onteloon, maksaan, haimaan – ja myös sydämeen.

Sydämen ympärille kertyvä epikardiaalinen rasva ja keskivartalon rasva liittyvät vahvasti toisiinsa. Granérin mukaan on hankala sanoa tarkkaa osoitinta siitä, missä vaiheessa sydän alkaa rasvoittua – mutta ainakin vyötärölihavuuden rajojen ylittyminen on todennäköinen merkki siitä.

Vyötärölihavuudesta on kyse silloin, kun keskivartalon ympärys ylittää naisilla 90 cm ja miehillä 100 cm.

Rasvan normaali tehtävä on sydämen suojaaminen

Kardiologi kertoo, että normaalitilanteessa sydämen massasta noin 20 prosenttia on epikardiaalista rasvaa.

Sydäntä ympäröi sydänpussi, joka koostuu kahdesta, sisemmästä ja ulommasta, lehdestä. Epikardiaalinen rasva sijaitsee sydänpussin sisemmän lehden ja sydänlihaksen välissä.

– Se ikään kuin lepää suoraan sydänlihaksen päällä.

Granérin mukaan tämä tekee rasvakudoksesta poikkeuksellisen: se on suorassa vuorovaikutuksessa sydänlihaksen ja myös sepelvaltimoiden kanssa.

Rasvan tehtävänä on sydämen suojaaminen ja energian varastointi.

– Rasvakudos on sydämen energianlähde. Kun sydänlihas tarvitsee energiaa, sitä tihkuu kudoksesta.

Lisäksi rasva on hormonaalisesti aktiivista.

– Se toimii anti-inflammatorisena eli tulehdusta ehkäisevänä kudoksena.

Mitä tapahtuu, kun sydän alkaa rasvoittua?

Sydämen rasvoittumisessa kyse on siitä, että epikardiaalinen rasvakerros muuttuu normaalia paksummaksi ja alkaa toimia haitallisesti.

– Rasvakudos muuttaa muotoaan, ja alkaa tuottaa haitallisia tulehdussoluja. Ne erittävät sytokiineiksi kutsuttuja aineita, joilla on suora vaikutus sydänlihakseen ja sydämen verisuonten seinämiin.

Tämän seurauksena lisääntyy riski sairastua sepelvaltimotautiin, eteisvärinään ja sydämen vajaatoimintaan.

Vaikka sydämen rasvoittuminen itsessään ei ole diagnoosi, ilmiöön liittyy hyvin paljon erilaisia ikäviä seurauksia ja tautitiloja.

Lisäksi epikardiaalisen rasvan lisääntynyt määrä on yhdistetty tyypin 2 diabetekseen, alkoholista riippumattoman rasvamaksan kehittymiseen sekä uniapneaan.

– Vaikka sydämen rasvoittuminen itsessään ei ole diagnoosi, ilmiöön liittyy hyvin paljon erilaisia ikäviä seurauksia ja tautitiloja.

Erityisen hyvin sydämen rasvoittumiseen tehoaa aerobinen liikunta kuten kävely.

Näin vähennät sydämen rasvoittumista

Kardiologin kannustava viesti on, että sydämen rasvoittuminen voi myös korjaantua. Asiaan pystyy itse vaikuttamaan etenkin kolmella elintapamuutoksella.

1. Lisää liikuntaa

Liikunta on ykköskeino, ja erityisen hyvin tehoaa aerobinen liikunta.

– Esimerkiksi kävely on oikein hyvä liikuntamuoto.

Lääkäri kertoo japanilaistutkimuksesta, jossa ylipainoiset miehet alkoivat liikkua tunnin kolmena päivänä viikossa, 12 viikon ajan.

– Kokeen lopussa nähtiin, että epikardiaalinen rasva oli heillä kutistunut peräti 10 prosenttia. Sama ilmiö näkyy myös potilastyössä: liikunta vähentää sydämen rasvoittumista.

2. Pudota ylipainoa

Jos saat ylipainoa tippumaan hiukan, ensimmäisenä kehosta alkaa poistua juuri vaarallinen keskivartaloon kertynyt rasva.

– Positiivista tässä on se, että yhtä lailla kuin vatsaontelon rasva vähenee, samoin käy epikardiaaliselle rasvalle.

3. Kohenna unen määrää ja laatua

Unen merkitys on niin kokonaisvaltainen, että se vaikuttaa tähänkin asiaan.

– Uni on terveyden ja hyvinvoinnin peruskallio, Granér sanoo.

– Lisäksi unen ja ravitsemuksen yhteys on kiistaton: väsynyt ihminen ei jaksa miettiä, mitä suuhunsa laittaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?