Säännöllisellä kylmäaltistuksella on lukuisia terveyshyötyjä. Viime vuosina esimerkiksi talviuintiharrastus onkin kasvattanut suosiotaan hurjasti.
Kylmän vaikutuksiin perehtynyt eläkkeellä oleva termobiologian dosentti Pirkko Hiissa Huttunen listasi Ilta-Sanomille, miksi kylmäkaraistus kannattaa.
Hän muistuttaa, ettei kylmässä saa olla liian kauan. Omaa kehoaan pitää kuunnella. Muutama minuutti ajaa jo asiansa.
Avanto ei ole suinkaan ainoa tapa altistaa itseään kylmälle. Yksi vaihtoehto on mennä kierimään alasti lumihankeen saunasta. Pakkasilmaan voi mennä muutenkin ilman rihmankiertämää, jos se on mahdollista esimerkiksi omalla pihalla, mökillä tai suojaisalla parvekkeella. Ovatpa ihmiset turvautuneet kotitekoisiin kylmäaltaisiinkin. Sellaisena voi käyttää esimerkiksi saavia.
Yksinkertaisin keino on ottaa jääkylmä suihku. Nykyisin myydään myös kylpyhuoneisiin asennettavia sumusuihkuja, jotka sumuttavat vettä useasta eri suunnasta. Sumun on tarkoitus tuntua pelkkää kylmää suihkua miellyttävämmältä.
1. Se nopeuttaa palautumista
Kylmäaltistus nopeuttaa palautumista niin henkisesti kuin fyysisesti. Hiissa Huttusen mukaan ennen työpäivää kylmä voi toimia herätyksenä ja tarmokkuutta lisäten, kun taas työpäivän jälkeen se voi rentouttaa.
Kylmäsumutusta on tutkinut esimerkiksi Työterveyslaitos, joka selvitti pitkässä projektissa pelastajien palautumista. Kolmelle suomalaiselle pelastuslaitokselle asennettiin sumusuihkut.
Kyselyyn vastanneista pelastajista 32 prosenttia koki viileän sumusuihkun vaikuttaneen positiivisesti työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin ja 55 prosenttia yleiseen hyvinvointiin.
Monet urheilijat käyttävät kylmää palautuakseen urheilusuoritusta. Hiissa Huttusen mukaan avannon tai muun kylmäpyrähdyksen kannattaa kuitenkin olla lyhyehkö. 10–15 minuutin avannossa oleilu ei saa häneltä kannatusta.
– Minä vastustan sellaista valtavan voimakasta ja pitkäkestoista kylmäaltistusta. Silloin suorituksessa vapautuneet hormonit eivät riitä, vaan stressihormoneja erittyy lisää. Stressihormonit eivät laukea, vaan tila jää päälle, hän sanoo.
Avantouinnin suosio on kasvanut viime vuosina. Avanto Helsingin melontakeskuksella Rajasaaressa.
2. Sen jälkeen on hyvä mieli
Kylmä vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin, joilla on edelleen vaikutusta mielialaan. Hiissa Huttusen mukaan myös stressin laukeaminen nostaa mielialaa.
– Ilmeisesti aivoissa vapautuu kylmässä betaendorfiinia, joka on tällainen sisäsyntyinen huume. Yhdessä kokeessa huomasimme, että eräällä osallistujalla oli valtavan korkeat endorfiinitasot, hän oli tullut aivan riippuvaiseksi avantouinnista.
Hiissa Huttusen mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että kylmästä saisi kehitettyä itselleen riippuvuuden haitaksi asti.
– Jos on niin fanaattinen, että rupeaa ystäville tuputtamaan, voi tietysti vahingoittaa ihmissuhteita.
Hiissa Huttunen ottaa itse välillä sumusuihkuja kotinsa kylpyhuoneessa. Hiissa Huttunen on pohtinut sisätiloissa ja ulkona saatavien kylmäaltistusten eroja. Sitä kautta hän keksii vielä yhden syyn, miksi juuri avantouinti tuo paremman mielen.
– Se ei ole ainoastaan kylmä vesi, vaan visuaalinen kontakti, yhteys luontoon. Miten kaunista talvella on, ja joissakin avannoissa on sorsia! Ja veden solinaa!
Hiissa Huttunen ehdottaa, että sisällä oleviin kylmäaltaisiin ja sumusuihkuihin voisi yhdistää VR-lasit, jolloin nekin jotka eivät pääse avantoon, voisivat saada kokonaisvaltaisen kokemuksen. Niillä voisi näyttää vaikkapa revontulia ja kuutamoa.
– Ja sorsien ääntä ja Sibeliuksen mahtavaa musiikkia, hän visioi.
Vinkit
Pirkon ohjeet aloittelevalle talviuimarille
Avantouinnin voi aloittaa, jos ei kärsi sydän- tai verenpaineoireista. Jos sinulla on jokin perussairaus, keskustele ensin lääkärin kanssa.
Ensimmäisiä kertoja kannattaa mennä varovasti, mieluiten jonkun kanssa.
Ensimmäinen avanto kannattaa olla sellainen, jossa jalat yltävät pohjaan.
Helpointa on aloittaa saunan kanssa. Terveelle ihmiselle lämpötilaerojen nopea vaihtelu ei ole vaarallista. Ennen saunasta avantoon menoa kannattaa olla hetki ulkona, jolloin kehon lämpötila tasaantuu.
Älä sukella! Kehon altistaminen kylmälle nopeuttaa sykettä, kun taas kasvojen altistaminen kylmälle laskee sitä. Yhtäaikaisesta altistuksesta voi tulla rytmihäiriö. Kasvoja voi huljutella jälkikäteen tai kun on tottunut kylmään.
Lähde: Pirkko Hiissa Huttunen, Suomen latu
3. Se parantaa vastustuskykyä
On olemassa viitteitä siitä, että kylmäaltistus parantaa vastustuskykyä.
– Se ilmeisesti parantaa vastustuskykyä, siitä on olemassa jonkinlaista näyttöä. Teimme jo aikoinaan tutkimuksen, että avannossa kävijöiden hyvinvointi on uintikauden jälkeen parempi ja esimerkiksi työpoissaoloja on vähemmän, Hiissa Huttunen sanoo.
Hiissa Huttusen mukana myös mittavassa hollantilaistutkimuksessa on todettu, että kylmälle säännöllisesti altistuvat olivat terveempiä.
Kylmäaltistukseen perehtynyt vanhempi tutkija Sirkka Rissanen Työterveyslaitokselta kertoi aiemmin samaa Me Naisille.
– Säännöllinen kylmäaltistus palkitsee mielihyvän lisäksi paremmilla yöunilla, vastustuskyvyllä ja stressinhallinnalla. Kylmäaltistusta on tosin jatkettava säännöllisesti terveellisten elämäntapojen lisäksi, hän sanoi.
Kylmäkaraistusta voi harjoittaa myös kierimällä lumihangessa.
4. Se aktivoi ruskeaa rasvaa
Kylmä aktivoi ihmisen kehossa ruskeaa rasvaa, mikä saa elimistön polttamaan kaloreita tehokkaammin. Säännöllinen kylmäaltistus voi siis auttaa painonhallinnassa. Hiissa Huttunen oli mukana tutkimassa ruskeaa rasvaa jo 40 vuotta sitten.
– Aikaisemmin luultiin, että sitä on vain vastasyntyneellä ja että se häipyy iän mukana. Mutta kyllä sitä on aikuisellakin. Parhaillaan tutkitaan sen osuutta painonvartijana ja lämmöntuottajana.
Hiissa Huttusen mukaan aikuisella ihmisellä on niin sanottua beigeä rasvaa, joka muuttuu ruskeammaksi, kun altistuu kylmälle.
Mikä tärkeintä, avantouinti tai lumihangessa pyöriminen voi saada voimaantumaan.
– Aika moni kylmää inhoavakin kokee sen nopeasti miellyttävänä. Siitä voi tulla itsensä voittamisen tunne.
