Uniapnean selkein merkki näkyy päivällä – moni sivuuttaa sen, eikä usko sairastuneensa

Satunnainen kuorsaus on vaaratonta – mutta kuorsaus voi olla myös oire uniapneasta.

Liikuntalääketieteen erikoislääkärillä, dosentti Jarmo Karpakalla on tästä omakohtaista kokemusta. Hän kertoo tuoreessa tietokirjassaan Eläköön mies! Enemmän terveitä vuosia (SKS Kirjat), ettei meinannut uskoa sairastavansa uniapneaa.

Karpakka oli 54-vuotias, kun hänen vaimonsa väitti, että miehellä oli nukkuessaan pitkiä hengityskatkoksia. Uniapnea ilmenee tyypillisesti hiljaisina hengityskatkoksina korahtelevan kuorsauksen välillä.

– En voinut uskoa kuulemaani. Vuosittain maratonin juoksevana minulla ei ollut merkittävää ylipainoa, eikä uniapnealle altistavaa pientä leukaa tai lyhyttä kaulaa, Karpakka kertoo ensireaktiostaan.

Epäuskoa lisäsi se, ettei hän sairastanut kilpirauhasen vajaatoimintaa eikä tupakoinut, ja alkoholin käyttö oli erittäin maltillista.

– En myöskään käyttänyt keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, jotka saattavat lisätä uniapnean riskiä.

Epäuskosta huolimatta Karpakalla kuitenkin todettiin työterveyden 55-vuotistarkastuksessa keskivaikea asentoriippuvainen uniapnea.

Apu löytyi muutaman hoitokeinon kokeilun jälkeen uudemman mallisesta unikiskosta.

– Oloni on nykyisin päivisin paljon energisempi kuin ennen uniapneakiskohoitoa ja nukahtaminen iltaisin tapahtuu normaalisti 5–10 minuutin kuluttua nukkumaan menosta, hän kertoo.

Jos tunnet itsesi jatkuvasti väsyneeksi normaalin yön jälkeen, hakeudu lääkäriin. Kuva: Colourbox

Hoitamattomana vakava terveysriski

Uniapnea on ylähengitysteitä ahtauttava sairaus, joka aiheuttaa toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia. Hoitamattomana se on vakava terveysriski, muistuttaa Hengitysliitto.

Karpakka kirjoittaa, että hengityskatkot voivat kestää muutamasta sekunnista reiluun puoleen minuuttiin. Uniapnealle merkittävänä rajana pidetään yli kymmenen sekunnin katkoja vähintään viisi kertaa tunnissa. Vaikeassa uniapneassa hengityskatkoja voi olla jopa yli 30 tunnissa.

– Katkos päättyy usein korahtavaan ääneen, jolloin nukkuja voi itsekin havahtua, vaikka ei varsinaisesti heräisikään. Usein puoliso kiinnittää huomion näihin korahduksiin.

Älä ohita oireita

• Uniapnean merkittävin oire on päiväväsymys. Uniapneassa väsymys on voinut kestää pitkään, ja siihen on saattanut jopa tottua.

• Muita yleisiä oireita ovat mielialahäiriöt sekä muisti- ja keskittymisvaikeudet.

• Yöuni voi olla levotonta ja katkonaista.

• Osalla esiintyy myös yöhikoilua ja lisääntynyttä yönaikaista virtsaamistarvetta.

• Potenssiongelmatkin voivat olla seurausta uniapneasta.

Kannattaa ottaa vakavasti

Monelle on yllätys, että kolmannes uniapneapotilaista on normaalipainoisia, sillä lihavuus on merkittävin uniapnean riskitekijä, ja valtaosa uniapneasta kärsivistä on ylipainoisia.

Yleisintä uniapnea 40–65-vuotiailla, ja asiantuntijoiden mukaan merkittävä osa potilaista ei tiedä sairastavansa uniapneaa.

Lääkäri kirjoittaa, ettei sairautta pidä vähätellä.

– Uniapnea kannattaa ottaa vakavasti, sillä se rikkoo unen ja lisää sydän- ja verisuonisairauksia, ja hoitamattomana uniapnea lisää sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta. Uniapnea myös lisää liikenneonnettomuuksien riskiä.

Lisäksi uniapnealla on yhteys tyypin 2 diabetekseen: kirjan mukaan joka toisella kakkostyypin diabeetikolla on uniapnea, ja noin 40 prosentilla uniapneaa sairastavista on kakkostyypin diabetes.

– Keskeinen viesti on, että jos puolisosi kertoo sinulla olevan unen aikaisia hengityskatkoksia, kuuntele häntä ja hakeudu lääkäriin, lääkäri painottaa.

Näin hoidetaan

Uniapneaan voi vaikuttaa laihduttamalla, liikkumalla säännöllisesti ja lopettamalla tupakoinnin. Alkoholin nauttimista tulee välttää iltaisin.

Ainakin lieväoireiseen uniapneaan saa apua suuhun asetettavista uniapneakiskoista, jotka siirtävät alaleukaa eteen. Keskivaikeassa tai vaikeassa uniapneassa hoitokeinona on CPAP- eli ylipainehoito.

Lähde: Jarmo Karpakka: Eläköön mies! Enemmän terveitä vuosia, SKS Kirjat, 2023.