Nuorten uudet psykiatriset diagnoosit lisääntyivät erikoissairaanhoidossa lähes viidenneksellä Suomessa koronapandemian ensimmäisen vaiheen jälkeen.
Asia selviää Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja THL:n uudessa tutkimuksessa. Diagnoosit lisääntyivät erityisesti tytöillä, teini-ikäisillä ja pääkaupunkiseudulla, jossa rajoitukset ja COVID-19-tartuntojen määrät olivat suhteessa muuhun maahan koholla.
Valtakunnallisessa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin kaikkien 0–17-vuotiaiden Suomessa asuvien henkilöiden erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä tammikuusta 2017 syyskuuhun 2021.
Tutkijat analysoivat psykiatristen ja neurokognitiivisten häiriöiden diagnooseja erikoissairaanhoidossa muun muassa sukupuolen, iän sekä kodin sijainnin mukaan. Tutkimuksessa verrattiin lasten ja nuorten saamien diagnoosien määriä aikaisempien vuosien ennustemalleihin. Diagnoosien määrän huomattiin olevan noin viidenneksen (18,5 %) suurempi ennustetuista luvuista.
– Kesäkuusta 2020 syyskuuhun 2021 Suomessa diagnosoitiin yhteensä 3 821 potilasta enemmän kuin mitä ennustukset antoivat odottaa. Tänä aikana psykiatrisia diagnooseja tehtiin entistä enemmän erityisesti nuorille naisille ja teini-ikäisille. Lasten diagnoosit eivät lisääntyneet merkittävästi odotetusta määrästä, kertoo tutkimusta johtanut apulaisprofessori David Gyllenberg Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.
Erityisesti syömishäiriöt lisääntyivät runsaasti korona-aikana.
Eniten tarkastelujaksolla lisääntyivät syömishäiriöiden (33,4 %) sekä masennuksen ja ahdistuksen (21 %) diagnoosit.
– Psykoottisissa ja kaksisuuntaisissa mielialahäiriöissä emme havainneet merkittäviä eroja. Myös käyttäytymis- ja oppimishäiriöiden diagnoosit pysyivät ennustetuissa määrissä pandemia-aikana. Joissain diagnostisissa ryhmissä nähtiin jopa laskua suhteessa ennustuksiin. Esimerkiksi itsensä vahingoittamiseen ja päihdehäiriöihin liittyviä diagnooseja tehtiin ennustettua vähemmän, Gyllenberg kertoo.
Gyllenberg ryhmineen havaitsi tutkimuksessa, että psykiatriset diagnoosit olivat lisääntyneet ennustemalleista erityisesti alueilla, joilla oli korkein COVID-19-sairastavuus ja joissa rajoitukset olivat tiukimmat.
– Diagnoosien määrän kasvu näkyi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. Jatkotutkimuksissa on tärkeää selvittää, millainen rooli COVID-19-sairastavuudella tai rajoituksilla oli diagnoosien määrän kasvussa, Gyllenberg sanoo.
Tutkijoiden mukaan diagnoosien nopea lisääntyminen pandemian kolmen ensimmäisen kuukauden jälkeen herättää huolta palvelujen puutteista ja saatavuudesta kriisiaikana.
– Mahdollisia selityksiä diagnoosien määrän nousulle ovat muun muassa muutokset hoitoon hakeutumisessa sekä viivästynyt palvelun saanti yhteiskunnan ollessa monilta osin suljettuna. Tutkimuksemme tulokset korostavat, että meidän on entistä tärkeämpää varautua äkillisiin muutoksiin palvelujen käytössä kriisiaikoina, sanoo Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johtaja, professori Andre Sourander.
Tutkimusartikkeli “Comparison of new psychiatric diagnoses among Finnish children and adolescents before and during the COVID-19 pandemic: A nationwide register-based study” julkaistaan arvovaltaisessa PLOS Medicine -tiedelehdessä. Artikkeli on luettavissa ennakkojulkaisuna verkossa.