Turku
Covid-19 eli kansankielisesti korona pysäytti yhteiskunnat vuonna 2020. Pandemia ei todennäköisesti kuitenkaan jää ihmiskunnan viimeiseksi.
– Emme pysty ennustamaan, missä niitä syntyy, mutta voimme varautua niihin, virusopin professori ja ylilääkäri Ilkka Julkunen sanoo.
Julkunen profiloitui yhdeksi Suomen johtavista korona-asiantuntijoista pandemian aikana. Hän esitteli maanantaina Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Turun yliopiston uutta osaamiskeskusta, jonka avulla pyritään vastaamaan entistä paremmin vakavien tautien uhkaan.
Virusopin professori Ilkka Julkunen kritisoi tutkimukseen saatavan tuen määrää.
Osaamiskeskuksen avulla on tarkoitus koota yhteen tutkimusryhmät, jotka kehittävät mikrobien aiheuttamien tautien tunnistamista ja sairastuneiden hoitoa.
Julkunen muistuttaa, että maailmassa on tälläkin hetkellä potentiaalisia epidemiauhkia.
– Antibioottiresistenssi on vakava ongelma, ja siihen menehtyy useita miljoonia ihmisiä vuodessa. Sen lisäksi Dengue-, Lassa- ja West Nile -kuumetaudit ovat alkaneet levitä entistä laajemmille alueille. Dengue-infektioita arvioidaan olevan 100 miljoonaa vuodessa, ja tautiin menehtyy noin 100 000 ihmistä vuodessa.
Suurimmat uhat tulevat eläinkunnasta. Dengue ja Zika ovat tulleet niveljalkaisista, apinarokko lepakoista ja lintuinfluenssa nimensä mukaisesti linnuista. Julkunen itse pitää suurimpina uhkina juuri lintuja ja jyrsijöitä.
– Niissä ryhmissä on mahdollisia uudentyyppisiä, epidemioita aiheuttavia viruksia. On alueita, joissa lepakoita käytetään ravintona, ja joissa on satojen miljoonien lepakkopopulaatiota. Ihmiset altistuvat muun muassa niiden jätöksille, ja siellä on tietynlaista tautipotentiaalia.
Populaatioiden tuhoaminen ei ole ratkaisu, tai ainakin päätösten kanssa tulee olla varovainen.
– Emme tiedä, millaiset seuraukset eläinlajien tuhoamisella on. Jos tuhotaan hyttyspopulaatio, linnut voivat hävitä. Sen sijaan voivat tulla esimerkiksi punkit, joissa voi olla entistä vaarallisempia viruksia.
Myös ilmastonmuutoksella on vaikutusta epidemioihin. Hyönteiset siirtyvät lintujen mukana, ja jos niiden muuttoreitit muuttuvat, myös hyönteiset kulkeutuvat uusille alueille.
– Länsi-Niilin virus levisi muutamassa vuodessa Yhdysvaltain eteläosista Kanadaan asti hyttyspopulaatioiden mukana, Julkunen huomauttaa.
Merkittävät virustautiuhat viimeisen 40 vuoden aikana
1983 – HIV
1989 – Hepatiitti C-virus
1997, 2003 H5N1-lintuinfluenssa
2002 – SARS-CoV
2009 – H1N1-pandemia (”sikainfluenssa”)
2012 – MERS-CoV
2013 – H7N9-lintuinfluenssa
2013, 2019 – Ebolavirus
2015 – Zikavirus
2019 – COVID-19-pandemia
2022 – Apinarokko
Lähde: Turun yliopisto / Tyks
Tällä hetkellä maailmassa on varmuudella diagnostisoitu 750 miljoonaa koronavirustartuntaa, mutta todellinen luku voi Julkusen mukaan olla jopa kolminkertainen. Menehtyneitä on lähes seitsemän miljoonaa, ja sen lisäksi ovat ne, joiden kuolemaan tauti on muuten myötävaikuttanut. Maailmassa on jaettu yli 13 miljardia rokoteannosta.
Laboratorion testauspurkit on nimetty muun muassa Erkki Tuomiojan ja Frozenin Elsan mukaan.
Suomessa menehtyneitä on noin 8 000, ja koronatestejä tehty 12 miljoonaa. Testaukselle on tullut hintaa 1,2 miljardia euroa. Rokotteet ovat maksaneet noin 600 miljoonaa euroa ja sairauspäivärahat 470 miljoonaa.
Ammattilaiset kritisoivat tuen määrää, jota tutkimustyöhön annetaan.
– Valtion suora tutkimustuki Suomen Akatemian kautta oli yhteensä 20 miljoonaa euroa. Se on näihin kustannuksiin peilaten minimaalinen. Tällaisessa tilanteessa, kun pandemia tulee, pitäisi lähteä huomattavasti rohkeammin tukemaan tutkimusta, seurantaa ja yhteistyötä toimijoiden välillä. Panostusten pitäisi olla kymmenkertaisia, Julkunen sanoo.
Tyks laboratorioiden johtaja Antti Hakanen esitteli tiloja medialle.
Tyksillä on moderni turvalaboratorio, jossa on voitu analysoida elävää koronavirusta. Se saatiin käyttöön juuri ennen pandemiaa, 2019 ja 2020 vaihteessa. Sen kulut ovat kaksin–kolminkertaiset verrattuna tavallisiin laboratorioihin.
– Moni taho myös yliopistolta kysyi silloin, mihin sellaista tarvitaan. Nyt ei kysy kukaan, Tyks Laboratorioiden ja Mikrobikeskuksen johtaja, ylilääkäri Antti Hakanen sanoo.
– Kun maito kaatuu lattialle ja yhteiskunta pannaan kiinni, puhutaan miljoonista ja miljardeista euroista. Poliitikot ymmärtävät sen ehkä nyt, mutta ymmärtävätkö he sitä enää hallitusneuvotteluissa tai viiden vuoden päästä?
