Mikä saa yhden sairastamaan liki kaikki kiertävät flunssapöpöt, mutta toisen pysymään vuodesta toiseen terveenä?
Hyvä vastustuskyky on terveenä pysymisen kannalta oleellinen. Se suojaa elimistöä erilaisilta taudinaiheuttajilta.
Vastustuskykyä on kahta tyyppiä. Toinen on synnynnäinen ja toinen muovautuva. Vastustuskyky muovautuu ihmisen elämän varrella, kun elimistö kohtaa esimerkiksi vieraita mikrobeja.
Kysyimme, miten suomalaiset pyrkivät itse vaikuttamaan vastustuskykyynsä – ja mitä mieltä lääkäri on "ikiterveiden” suosimista kotikonsteista.
”Pesen aina kädet”
Moni kyselyyn vastannut mainitsee hyvän käsihygienian merkityksen.
”EN räplää naamaa, enkä koskettele joka paikkaa, kuten liukuportaiden reunoja. Pesen kädet aina tullessani kotiin. Kaupassa näkee, miten ihmiset koskettelevat jatkuvasti nenäänsä ja suupieliään. Esimerkiksi kassalla joillain on tapana pyyhkäistä nenäänsä ennen tunnusluvun näppäilyä.” - 64-vuotias vastaaja
”PIDÄN kotona olemisesta, en pyöri turhan takia väkijoukoissa tai esimerkiksi baareissa. Pesen kädet aina kotiin tullessani ja ennen ruokailua, ja käytän käsidesiä kaupasta poistumisen jälkeen. En tupakoi, liikun paljon ja syön yleensä terveellisesti. En kaiva nenää tai työnnä sormia suuhuni.” - 33-vuotias vastaaja
”KÄSIEN PESU, kun tulen kotiin vaikka vain pihalta. Tyynyliinaa vaihdan myös ahkerasti. Pidän flunssakaudella pari metriä väliä muihin, se on äitini oppi jo 60-luvulta. Ruuhkiin en juuri mene, koska inhoan niitä muutenkin.” - 58-vuotias vastaaja.
Mitä sanoo lääkäri?
– Käsien pesu on aivan äärimmäisen tärkeä keino suojata itseä ja muita, vahvistaa yleislääkäri Emilia Lagus Terveystalosta.
Esimerkiksi virukset poistuvat iholta saippuan ja huuhtelun mukana. Jos peseminen ei ole mahdollista, voi käyttää käsidesiä.
– Käsidesiä voi käyttää myös käsienpesun ohella, jos perheessä on flunssaa tai esimerkiksi vatsatautia.
Hyvä käsihygienia on tehokas tapa pitää pöpöt loitolla.
"Syksystä kevääseen D-vitamiini”
Varsin moni vannoo vitamiinien ja vitamiinirikkaiden marjojen, kuten tyrnin, karpalon ja mustaherukan voimaan.
”MUUTAMAN vuoden ajan olen syönyt kolme pihlajanmarjaa päivässä. Ei yhtään sairauspoissaoloa töistä, eikä kausilentsutkaan ole vaivanneet. C-vitamiinissako salaisuus?” - 50-vuotias vastaaja.
”OLEN käyttänyt paljon mustaviinimarjamehua, ja en ole ollut flunssassa.” - 66-vuotias vastaaja.
”KOHTA kymmenen vuotta olen syönyt D-vitamiinia 50–100 mikrogrammaa, enkä ole tänä aikana ollut pahasti sairaana. Yhden kerran kuumetta ollut puolitoista päivää, kun korona osui kohdalle.” - 36-vuotias vastaaja
”C-PORETABLETTI joka aamu. Syksystä kevääseen D-vitamiini (50 mikrogrammaa) tablettina aamuisin. Jos yhtään tuntuu flunssan oireita, tuplaan C-vitamiiniannoksen ja otan sinkkisuihketta ohjeen mukaan. Juon lisäksi reilusti hunajateetä. Jokapäiväisessä elämässä syön hedelmiä, marjoja ja/tai kasviksia joka aterialla. Hikiliikuntaa joka viikko kerran kaksi, mutta ei kilpailumielessä. Muuten reipasta kävelyä koiran kanssa, koti- ja pihatöitä ja venyttelyä päivittäin.” - 46-vuotias vastaaja
Mitä sanoo lääkäri?
– Vastustuskyky toimii hyvin, kun elimistö saa riittävästi sen tarvitsemia aineksia, kuten vitamiineja.
Mikäli vitamiineista ei ole puutosta, niiden lisääminen ei sinänsä vaikuta immuniteettiin.
– Mitään vastuskykyä lisäävää taika-ainetta tai ihmehoitoa ei ole, Lagus sanoo.
Esimerkiksi D-vitamiinia tarvitaan normaalin vastuskyvyn ylläpitämiseen. Jos D-vitamiinista on puutetta, puutoksen korjaaminen voi olla avuksi.
Marjat, kasvikset ja täysjyväviljat ovat tunnetusti hyviä vitamiinien lähteitä.
Liikettä niveliin
Yleisesti terveelliset elämäntavat nousevat esiin lukuisissa vastauksissa.
”EN ole sairastanut flunssia vuosiin. Teen päivittäin yli tunnin tiukan sauvalenkin, sitten lämpimään suihkuun. Juon aamuin illoin hunajaa, syön viikoittain kalaa ja paljon vihanneksia. Nukun öisin 8–10 tuntia.” - 75-vuotias vastaaja
62-vuotias nainen pohtii, mahtaako hänen hyvä vastuskykynsä olla perinnöllistä. Hän miettii myös, onko saunomisen vaikutusta vastustuskykyyn tutkittu:
”SAUNON nimittäin joka ilta, ja mieheni myös. Koko korona-aikana emme ole olleet flunssassa niin, että olisi tarvinnut tehdä testiä. Meillä on hyvä peruskunto, syömme lämpimän ruoan kaksi kertaa päivässä, suhteellisen terveellisesti. Unirytmimme on tarkka: menemme lukemaan kello 20.30–21 ja nukkumaan kello 21.30–22. Heräämme aikaisin, mutta unta tulee riittävästi, 7–8 tuntia. Päivälläkin lepäämme, jos on tarvetta. Ulkona olemme paljon. Metsällä, metsätöissä, kalassa ja puutarhahommissa. Ja nautimme elämästä. En tupakoi, alkoholia käytän vähän. Olisiko hyvä vastustuskyky kaikkien näiden tekijöiden summa?”
Mitä sanoo lääkäri?
– Vastuskyvyn kannalta tärkeimpiä ovat samat peruspilarit kuin muussakin hyvinvoinnissa, kuten ei liikaa stressiä, riittävästi unta ja säännöllistä, itseä miellyttävää liikuntaa, joka ei ole liian raskasta.
Tupakointi kannattaa lopettaa, ja alkoholinkäyttö on hyvä pitää kohtuullisena tai olla kokonaan juomatta.
Moni lukija uskoo saunan ehkäisevän flunssaa.
Saunaan ja uimaan
”SÄÄNNÖLLINEN saunominen ehkäisee flunssaa. Lämpimän kostean vesihöyryn hengittäminen puhdistaa keuhkoputkia ja estää virusten pääsyä elimistöön.” - 66-vuotias vastaaja
”UIN ympäri vuoden. Talvella avannossa ja kesällä järvessä melkein joka päivä. En muista sairastaneeni flunssaa kuin viimeksi olisiko se ollut vuonna 1969.” - 75-vuotias vastaaja
”UIN, otan kylmiä suihkuja, ja kävelen paljain jaloin kesät talvet.” - 79-vuotias vastaaja
Mitä sanoo lääkäri?
– Kuuma- ja kylmäaltistuksilla on Suomessa pitkät perinteet. Tieteellisesti hyötyjä ei kuitenkaan ole voitu todistaa. Mutta jos kokee itse hyötyvänsä esimeriksi avantouinnista, niin antaa mennä!
Saunominen ja uiminen – kuten muutkin asiat, joista nauttii voivat vähentää stressiä. Se taas voi olla vastustuskyvyn kannalta suotuisaa.
Sinkkitablettien voimalla
Yksi jos toinenkin kertoo sinkin olleen avuksi flunssan torjunnassa.
"HYVÄN kunnon, levon ja ravinnon lisäksi sinkkiasetaatti auttaa varmasti. Olen ollut viimeisen neljän vuoden sisällä kaksi kertaa flunssassa, vaikka muu perhe ja lapset sairastavat tuon tuosta. Olenkin ainoa, joka aloittaa asetaattikuurin heti, kun ensimmäiset oireet alkavat. Jatkan sitä kahden–kolmen tunnin välein parin päivän ajan. Siihen loppuu viruksen tarina hyvin äkkiä. Yksi flunssa tässä oli, koska en kuuria aloittanut.” - 36-vuotias vastaaja
”EN ole sairastanut flunssaa vuosikausiin. Uskon sinkkitablettien voimaan heti, jos vähänkin tunnen oireita. Imeskelytabletit ovat parhaita.” - 73-vuotias vastaaja
Mitä sanoo lääkäri?
– Sinkki tukee normaalia immuniteettia, ja jos siitä on puutetta, lisä voi auttaa. Sinkki ei estä flunssaa, mutta voi vähentää flunssan oireiden kestoa, Lagus sanoo.
Terveysportin mukaan sinkki voi lyhentää oireiden kestoa noin vuorokaudella, jos sinkkiä ottaa imeskelytablettina vähintään 75 mg vuorokaudessa, ja hoito aloitetaan 24 tunnin sisällä oireiden alkamisesta.
– Sinkkikään ei ole mikään taika-aine.
Useampi vastaaja kertoo syövänsä valkosipulia päivittäin.
”Valkosipulia joka aamu”
Sipuli sen tekee, sanoo moni.
”OLEN syönyt valkosipulia joka aamu 30 vuotta. Ei ole flunssa eikä ole koronaakaan ollut. Syön yhden kynnen tyhjään vatsaan. Toimii.” - 55-vuotias vastaaja.
”MURSKATTU valkosipulin kynsi, tyrni, inkivääri, appelsiini ja sitruuna smoothiessa kurkusta alas joka aamu. Kaurapuuro voimakassuolaisella voisilmällä päälle, jalat lämpimänä ja mieli iloisena ja ressittömämä. Arjessa liikun ja syön mitä sattuu silloin kun on nälkä. Tämä on toiminut 10 vuotta eikä ole ollut kuin lievä korona.” - 40-vuotias vastaaja
”MINULLA ei ole ollut flunssaa 15 vuoteen, koska syön erilaisia sipuleita ja paljon. Kelta-, puna-, valko- ja purjosipuleita, ruohosipulia yms. Syön niitä joko haudutettuna, keitettynä, raakana ja harvemmin paistettuna.” - 55-vuotias vastaaja
Mitä sanoo lääkäri?
– Jos tykkää sipulista, siitä vaan! Haittaa ei taida olla, paitsi ehkä sosiaalista. Löysin myös tieteellisen katsauksen, jossa sanottiin, että raa’asta valkosipulista voisi mahdollisesti olla jotain hyötyä flunssan oireisiin, mutta ei sen estoon, Emilia Lagus kommentoi.
Nenäkannun avulla voi huuhdella nenän limakalvoja.
Nenäkannuja ja pakuriteetä
Erilaisia kikkoja listataan kyselyssä runsaasti inkiväärishoteista nenäkannuihin.
”KURKUN kurlaaminen suolavedellä (lasi vettä + 1tl suolaa) vähentää kurkussa olevia pöpöjä ja kipua.” - 52-vuotias vastaaja
”VAHVA inkiväärishotti joka aamu tyhjään mahaan, käsihygienia ja ulkoilu. Flunssan ensioireitten hoitoon lepo ja kropan kuunteleminen. Jos nuha tai tukkoisuus meinaa iskeä, käytän nenäkannua. Se helpottaa oloa, saan henkeä paremmin ja päänsärky helpottaa. Antibiootti- ja poskiontelontulehduskierre katkesi nenäkannun käyttämisellä! Olen ollut terveenä kymmenen vuotta.” - 37-vuotias vastaaja
”OLEN juonut päivittäin pakuria seitsemän vuoden ajan, ja kuuden vuoden aikana en ole sairastanut yhtään ainoaa flunssaa. Opin tavan mieheltäni, joka on uskonut pakurin voimaan jo kauan ennen kuin tapasimme. Käytämme pakuria kahvin tapaan. Sekoitamme kuppiin lusikallisen pikakahvia ja sen sekaan pakurilientä.” - 70-vuotias vastaaja
”OTAN päivittäin maitohappobakteereita. Niiden ansiosta sairastan flunssia erittäin harvoin.” - 60-vuotias vastaaja
”OLIN kymmenen vuotta sitten viimeksi flunssassa. Aloin vegaaniksi, eikä ole tarvinnut olla enää ollenkaan kipeänä.” - 43-vuotias vastaaja
”INKIVÄÄRI, sitruuna ja hunaja teehen sekoitettuna. Lämmin juoma. Aikuisiällä olen viimeksi ollut kipeä vuonna 2002. Olen aina, niin töissä kuin siviilissäkin, pessyt käteni ennen ja jälkeen vessan sekä ennen kun ruokailen tai teen ruokaa kotona.” - 78-vuotias vastaaja
Mitä sanoo lääkäri?
Nenäkannu voi auttaa pitämään limakalvoja kunnossa. Maitohappobakteereista voi puolestaan olla hyötyä silloin, kun on antibioottikuurilla tai suoliston hyvä bakteerikanta on muuten päässyt heikkenemään.
Entäs sitten inkiväärit ja suolahuuhtelut?
– Jos kokee hyötyvänsä jostain asiasta tai aineesta, eikä se ole haitallinen, niin siitä vaan, Lagus sanoo.
”Kartan ylihygieenisyyttä”
50-vuotias vastaaja nostaa käsienpesun ja pärskivien ihmisten välttelyn lisäksi esiin ympäristön merkityksen.
”KARTAN kodin ylihygieenisyyttä, ja vahvistan immuunipuolustusta yleisellä tasolla liikkumalla luonnonympäristöissä, sienestämällä, hengittämällä sammalten läpi, tonkimalla puutarhassa, peuhaamalla koirien kanssa, käsittelemällä kaloja ja vaikkapa kuljettamalla kuolleita eläimiä pois kadulta. Eli hakeudun ihan tarkoituksellisesti tilanteisiin, joissa hygienia on vähän niin ja näin. Saan kosketuksen monimuotoiseen mikrobimaailmaan, jolloin immuunipuolustus saa treeniä eli buustaan immuunipuolustusta jatkuvasti.”
Mitä sanoo lääkäri?
Niin kutsutun hygieniateorian mukaan esimerkiksi allergioiden lisääntymisellä olisi tekemistä ympäristön liiallisen puhtauden kanssa. Se, millaisessa ympäristössä lapset varttuvat, on heidän vastustuskykynsä kannalta merkityksellistä.
– Sanoisin, että kyllä lapsille olisi hyvä päästä rymyämään ulkona. Aikuisille siitä ei ole välttämättä samalla tavalla hyötyä, Lagus arvioi.
Juttu on julkaistu ensi kertaa 11.12.2022.
