3 muistisairauden riskitekijää, joiden pitäisi soittaa hälytyskelloja jo keski-iässä

Muistisairauksiin ei tällä hetkellä ole parantavaa hoitoa – mutta useat tutkimukset ovat osoittaneet, että omaan sairastumisriskiin voi itse vaikuttaa merkittävästi.

Professori Miia Kivipelto ja professori Mai-Lis Hellénius kertovat tuoreessa teoksessaan Aivoterveys (Holm & Holm Books), mitä riskitekijöitä muistisairauksille nykyään uusimpien tutkimusten mukaan tunnetaan.

Tieto riskitekijöistä on tärkeää, sillä aivojen hyvinvointi ja terveys on keskeinen tekijä, joka mahdollistaa itsenäisen ja aktiivisen elämän.

– Elämme yhä pidempään, ja aivot ovatkin usein heikoin lenkki ikääntyessämme, Kivipelto ja Hellénius kirjoittavat.

Ehkäisy on helpompaa kuin vaurioiden korjaaminen

Professorien mukaan on osoittautunut helpommaksi yrittää ehkäistä kohti muistisairautta johtavia vaurioita kuin korjata niitä.

– Hyvä uutinen on se, että jokainen voi itse edistää aivoterveyttään yksinkertaisilla elintapamuutoksilla, eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa aivojen hyvinvoinnista huolehtimista, he kertovat teoksessaan.

Kivipelto ja Hellénius ovat havainneet elintapojen vaikutuksen myös lääkärin työssään.

– Olemme nähneet vastaanotoillamme, että terveelliset elintavat voivat lisätä toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua. Myös tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että elintapojen merkitys aivojemme hyvinvoinnille on valtava.

Kiinnostus aivoterveyttä kohtaan on tällä hetkellä erittäin suurta, kirjoittavat professori Miia Kivipelto (vas.) ja professori Mai-Lis Hellénius. Kuva: Bruno Ehrs

Nämä ovat muistisairauden riskitekijöitä

Nykytiedon mukaan noin 40 prosenttia muistisairauksista voisi olla ehkäistävissä.

Seuraavaan luetteloon Kivipelto ja Hellénius ovat koonneet tällä hetkellä tiedossa olevia muistisairauksien riskitekijöitä, joita on mahdollista muokata.

Riskitekijät:

■ Korkea verenpaine, erityisesti keski-iässä

■ Korkea kolesteroli, erityisesti keski-iässä

■ Ylipaino keski-iässä

■ Diabetes

■ Vähäinen liikunta

■ Masennus

■ Tupakointi

■ Vähäinen koulutus

■ Runsas alkoholinkäyttö

■ Sosiaalinen eristäytyminen

■ Huonokuuloisuus

■ Aivovammat

■ Ilmansaasteet

Uusimmissa tutkimuksissa havaitut riskitekijät:

■ Yksinäisyys

■ Toivottomuuden tunne

■ Stressi

■ Univaikeudet

■ Huono suunterveys

■ Infektiot, esimerkiksi koronavirusinfektio

Prosessi voi alkaa aivoissa 30 vuotta ennen diagnoosia

Nykyään tiedetään myös, että muistisairauteen johtava prosessi voi alkaa aivoissa jopa 20–30 vuotta aiemmin kuin sairaus voidaan diagnosoida.

– Tämän vuoksi haluamme korostaa sitä, että ehkäisevää työtä ei voi aloittaa liian varhain.

Koska muistisairauksiin vaikuttavat niin monet tekijät, professorit suosittelevat yksittäisiin riskitekijöihin keskittymisen sijaan tarkastelemaan elintapoja kokonaisuutena.

– Jos muistisairauksien ilmaantumista halutaan ehkäistä tai viivyttää tehokkaasti, yhden riskitekijän poistaminen ei siis välttämättä riitä, vaan on puututtava useaan riskitekijään samaan aikaan, kirja kertoo.

Lähde: Miia Kivipelto & Mai-Lis Hellénius: Aivoterveys, Holm & Holm Books, 2022.