Flunssa­kaudesta povataan poikkeuksellisen rajua – 8 keinoa kohentaa omaa vastustus­kykyä

Koronapandemian jälkeinen flunssakausi saattaa olla hankala, koska viruksia kohdataan ensi kertaa pariin vuoteen.

22.9. 5:00

Rs-virus, parainfluenssa ja influenssa leviävät pian – ja saattavat aiheuttaa ensi kertaa koronapandemian jälkeen kovempia epidemioita.

– Koronasuojaukset tekivät sen, että oli aika hiljaista kaikkien virusinfektioiden suhteen. Nyt on hiukan sellainen pelko, että kun emme ole muutamaan vuoteen näitä viruksia kohdanneet, niitä aletaan sairastaa joukolla, sanoo infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila.

Saattaa olla, että flunssakaudet nyt koronan suojaustoimien loppumisen jälkeen ovat hiukan hankalampia.

Ilmiössä on kyse siitä, että kerran sairastettu virus antaa samanlaista virustyyppiä vastaan suojan, joka kestää joitakin vuosia – mutta ei loppuelämää.

– Tästä ei ole vielä näyttöä, mutta saattaa olla, että flunssakaudet nyt koronan suojaustoimien loppumisen jälkeen ovat hiukan hankalampia, Anttila arvioi.

RS-virusta pelätään erityisesti lapsiperheissä, koska se voi aiheuttaa pienille lapsille rajujakin oireita.

Miksi joku sairastuu ja toinen ei?

Virusten vuodenaikaisvaihtelun vuoksi Suomessa pahempi flunssakausi kestää yleensä marraskuun loppupuolelta kevääseen.

Kohta viruksia on siis runsaasti liikkeellä – mutta mikä kaikki vaikuttaa siihen, kuka sairastuu ja keneen tauti ei tartu?

Immuniteetti eli vastustuskyky on kuin monimutkainen rakennelma, jonka perustana ovat valkosolut, terve iho ja limakalvot.

Etenkin pakkastalvina iho- ja limakalvo-ongelmia aiheuttaa ilman kuivuminen.

– Se saa nenän limakalvot kuivumaan ja aamulla herätessä huulet voivat olla haljenneet. Kuivumisen vuoksi tauteja tulee herkemmin.

Vastustuskyvyn toinen, monimutkaisempi osa ovat veren puolustusjärjestelmät.

– Verenkiertojärjestelmässä on useamman tyyppisiä valkosoluja, jotka vastaavat vastuskyvystä.

Myös maksan toiminnalla on merkitystä. Se suodattaa haitallisia mikrobeja pois niin, etteivät ne pääse suolistosta verenkiertoon.

Kova stressi ja väsymys heikentävät elimistön puolustuskykyä.

Flunssakierre ei aina kerro vastustuskyvystä

Oma vastustuskyky tulee mieleen tyypillisesti silloin, jos sairastaa tavallista enemmän – yhtäkkiä alkaa flunssaputki, jolle ei loppua näy.

Lääkärin mukaan flunssakierteisiin on monenlaisia selityksiä, eivätkä ne kaikki suoranaisesti liity vastustuskykyyn.

Suomalaisilla on paljon allergioita ja astmaa, jotka voivat aiheuttaa samantyyppisiä oireita sekä aiheuttaa myös sen, että virukset tarttuvat herkemmin ja aiheuttavat infektion.

– Keuhkojen rakenteelliset ongelmat tyypillisesti tekevät sen, että saa herkemmin keuhkokuumeita, ja astmaatikoille tulee usein jälkitauteina bakteeritulehduksia.

Aikuisella viruksen aiheuttamien ylähengitystieinfektioiden tavallinen määrä on 2–4 vuodessa – mutta pikkulasten vanhemmilla se voi olla jopa 5–8.

Jatkuvan sairastelun syyt voivat olla myös täysin paikallisia: kun limakalvot turpoavat flunssassa, poskiontelot tulehtuvat, koska ne eivät pääse tyhjentymään normaalisti.

– Yksi pahimmista asioista on tupakointi, ja ilmansaasteetkin voivat lisätä infektioherkkyyttä.

Myös kova stressi ja väsymys heikentävät elimistön puolustuskykyä.

– Osa viruksista, esimerkiksi herpes, jää kerran sairastamisen jälkeen elimistöön pyörimään. Aika monella on kokemus siitä, että kun on stressiä, herpes puhkeaa.

Kuinka usein on normaalia olla flunssassa?

Yllätyksenä saattaa tulla, kuinka monen ylähengitystieinfektion sairastaminen vuodessa on täysin normaalia.

– Pienillä lapsilla saattaa normaalistikin olla 4–10 infektiota vuosittain, ja kyllä niistä vanhemmatkin saavat osansa, lääkäri kertoo.

– Aikuisella viruksen aiheuttamien ylähengitystieinfektioiden tavallinen määrä on 2–4 vuodessa – mutta pikkulasten vanhemmilla se voi olla jopa 5–8.

Aika monelle käy näin, että tulee jokin tietty ajanjakso, jolloin ympäristön kontaktien vuoksi tulee sairastuu toistuvasti.

Anttila muistelee, että hänellä itselläänkin oli parin kuukauden ajan toistuvia hengitystieinfektioita, kun hän nuorempana lääkärinä piti flunssa-aikaan päivystysvastaanottoa.

– Se johtui ihan siitä, että kohtasin viruksia niin paljon. Uskon, että aika monelle muullekin käy näin, että tulee jokin tietty ajanjakso, jolloin ympäristön kontaktien vuoksi tulee sairastuu toistuvasti.

Heikentyneeseen puolustuskykyyn on hoito

Toki sekin on mahdollista, että puolustuskyky itsessään on heikentynyt, mikä aiheuttaa toistuvat sairastelut.

Jos infektioita on etenkin nuorella henkilöllä poikkeuksellisen paljon – esimerkiksi jatkuvia keuhkokuumeita tai kymmenkunta poskiontelotulehdusta vuodessa – asiaa on mahdollista tutkia laboratoriotestein.

– Yleensä katsotaan verikokeista verenkuva sekä tarkistetaan, onko immunoglobuliini-tasoissa puutoksia.

Immunoglobuliinit ovat vasta-aineita, joita lymfosyytit eli imusolut muodostavat esimerkiksi virustautien jälkeen. Jos niitä ei ole, toistuvia ja pitkittyneitä infektioita tulee herkemmin.

– Immunoglobuliiniarvoja on useita, mutta IgA- ja etenkin IgG-arvo ovat tärkeimmät mittarit.

Puuttuvat immunoglobuliinit voidaan korvata lääkkeellä, jota käytetään viikon tai kahden välein pistoshoitona.

– Tämä usein rauhoittaa sairastumiskierteen, ja infektiot harvenevat.

Anttila huomauttaa, että yleisestä ilmiöstä ei kuitenkaan ole kyse.

– Näytteitä otetaan paljon, mutta itse asiassa suurimmalla osalla tutkituista vasta-ainetasot ovat aivan normaalit, jolloin hoitoa ei tietenkään aloiteta.

Fakta

Näin voit vahvistaa vastustuskykyäsi taudeille

■ Jo ihon ja limakalvojen kunnossa pitämisellä on merkitystä. Apteekeissa on useita valmisteita nenän limakalvon hoitamiseen.

■ Huolehdi perusasioista: pyri syömään terveellisesti ja pysy liikkuvana.

■ Nuku riittävästi ja vältä liian kovaa stressiä.

■ Nauti vitamiineja hedelmien ja marjojen muodossa – saat paremman hyödyn kuin vitamiinipillereistä.

■ Poppakonsteja vastustuskyvyn vahvistamiseen ei ole.

■ Jos on todettu perussairauksia, kuten astma tai tyypin 2 diabetes, niiden hyvä hoito vähentää infektioherkkyyttä.

■ Influenssarokote on suositeltava etenkin, jos sairastaa perussairautta, on ikääntynyt tai on kärsinyt hankalista infektiokierteistä.

■ Ikääntyneille ja perussairautta sairastaville on olemassa myös keuhkokuumeelta suojaavia pneumokokkirokotteita.

Lähde: Infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?