Voiko sama flunssa tulla heti uudelleen? Lääkäri kertoo, miten flunssakierteen saa poikki

Tavanomaista nuhakuumetta, tutummin flunssaa, aiheuttavat sadat eri virukset ja niiden alalajit. Yhtä jos toista pöpöä on nyt liikkeellä.

Flunssaisena on vastuullista huomioida muut ja pysytellä kotona, jottei levitä tautia. Lepo on myös tärkeää parantumisen kannalta.

16.8. 11:00

Roskakorit täyttyvät nenäliinamytyistä, ympärillä köhitään ja niistellään, yksi jos toinenkin jää peiton alle potemaan. Jokasyksyinen riesa on iskenyt taas – nimittäin flunssakausi.

Kun lomat loppuvat, ja on aika palata takaisin töihin, kouluihin ja päiväkoteihin, yleisin hengitystieinfektio eli nuhakuume alkaa jyllätä. Useimmiten flunssaviruksen aiheuttama tauti menee ohi viikossa tai parissa.

Joskus voi kuitenkin tuntua siltä, että flunssa kestää viikkotolkulla, ja oireet palaavat takaisin juuri kun tauti oli jo parantumaisillaan.

Fakta

Nuhakuume eli flunssa

  • Flunssa alkaa tavallisesti yleisoireilla, kuten päänsäryllä, vilunväristyksillä ja kurkkukivulla. Myöhemmin alkaa nenän vuotaminen ja tukkoisuus sekä mahdollisesti yskä.

  • Flunssa kestää 1–2 viikkoa.

  • Flunssa on virustauti, jota voivat aiheuttaa muun muassa noin 160 erilaista rinovirusta, noin 50 eri adenovirusta, klassiset koronavirukset (muutkin kuin Covid-19 -virus), RS-virus sekä parainfluenssavirukset.

  • Nuhakuumetta rajumpioireista influenssaa aiheuttavat influenssa A ja B -virukset.

  • Influenssaviruksia vastaan on rokotteita, mutta flunssaa eli nuhakuumetta ei voi ehkäistä rokottamalla.

Sohvan pohjalla moni pohtiikin, onko kyseessä sama flunssavirus, joka sairastuttaa aina uudelleen vai kenties jokin jälkitauti – koronaa unohtamatta.

Jos kyseessä on tavallinen nuhakuumevirus, eikä covid-19-koronavirus, samaa tautia ei saa heti uudelleen.

Ensimmäinen vaihtoehto ei ole todennäköinen, huomauttaa lääketieteellisen mikrobiologian dosentti Simo Nikkari.

– Jos kyseessä on tavallinen nuhakuumevirus, eikä covid-19-koronavirus, samaa tautia ei saa heti uudelleen, hän selittää.

Sairastamisen jälkeen flunssavirusta vastaan kehittyy immuniteetti, jonka kesto riippuu viruksesta. Esimerkiksi yleisen rinoviruksen aiheuttaman flunssan sairastettuaan immuniteetti kestää vuoden verran kyseistä virusta vastaan.

Uusi flunssa voi ikävä kyllä kuitenkin seurata heti perään samankaltaisilla oireilla – virusten alatyyppejä on nimittäin lukuisia, eikä immuniteetti suojaa niiltä.

Huonolla tuurilla voi käydä niin, että saa tartunnan samantien toisesta liikkeellä olevasta flunssaviruksesta.

– Virustesteillä on voitu osoittaa, että kehossa voi olla myös useita flunssaviruksia samaan aikaan, mutta kaikista ei aiheudu oireita, Nikkari kertoo.

Toistuva niiskuttelu ja tukkoinen olo voi myös olla muutakin kuin flunssaa: varsinkin lapsilla allergian mahdollisuus kannattaa huomioida.

Tunnista jälkitaudin merkit

Joskus on mahdollista, että virustaudin heikentämät ylähengitystiet altistuvat bakteereille ja syntyy jälkitauti.

Silloin on hyvä käydä lääkärissä, sillä bakteeritulehduksissa antibioottikuuri saattaa olla tarpeen.

Nyrkkisääntönä sanoisin, että jos noin viikon sairastamisen jälkeen flunssa on paranemaan päin, mutta oireet palaavat taas yllättäen entistä voimakkaampina, on kyseessä todennäköisesti bakteerin aiheuttama jälkitauti.

Yleisiä flunssan jälkitauteja ovat Nikkarin mukaan korva- ja poskiontelontulehdukset. Joskus harvoin voi syntyä myös keuhkokuume.

– Nyrkkisääntönä sanoisin, että jos noin viikon sairastamisen jälkeen flunssa on paranemaan päin, mutta oireet palaavat taas yllättäen entistä voimakkaampina, on kyseessä todennäköisesti bakteerin aiheuttama jälkitauti, hän sanoo.

Lue lisää: Tunnista poskiontelotulehdus – joskus oireetonkin tulehdus voi olla yksi jylläävän flunssan jälkitauti

Jos muut oireet ovat hellittäneet, flunssan aiheuttamasta yskästä ei pidä olla huolissaan, vaikka se jatkuisikin vielä parin viikon jälkeen. Viruksen aiheuttama tulehdus vaurioittaa Nikkarin mukaan hengitysteiden pintakudosta.

– Yskä voi kestää pidempään, sillä elimistö korjaa hengitysteihin syntyneitä vaurioita.

Flunssakierteelle stoppi

Joskus vastustuskyky on sairastamisen vuoksi niin kovilla, että uusia flunssatartuntoja pukkaa peräjälkeen, vaikka yrittäisi elää parhaansa mukaan terveellisesti. Ymmärrettävästä syystä pitkä sairastelukierre turhauttaa ja harmittaa.

Itseään on kuitenkin turha syytellä, Nikkari muistuttaa. Toiset vain sairastuvat muita herkemmin ilman selkeää syytä.

Syksyn flunssaepidemia saattaakin iskeä nyt aiempaa ärhäkämpänä.

Nikkari puhuu myös infektiovelasta: kun korona-ajan eristäytymisen jälkeen ihmiset alkavat elää vapaammin, parin vuoden sairastamattomuus on voinut herkistää meitä erilaisille infektioille.

– Syksyn flunssaepidemia saattaakin iskeä nyt aiempaa ärhäkämpänä, Nikkari povaa.

Jos oma vastustuskyky on koetuksella, kannattaakin mahdollisuuksien mukaan pyrkiä välttelemään paikkoja, joissa on samoissa tiloissa suuria ihmismääriä.

Kannattaa vältellä ihmismassoja ainakin niin kauan, kunnes sairastelukierre on rauhoittunut.

– Siellä missä on paljon ihmisiä, myös taudit tarttuvat. Sen olemme korona-aikana kaikki oppineet. Sama kannattaa pitää mielessä myös flunssan kanssa, ja vältellä ihmismassoja ainakin niin kauan, kunnes sairastelukierre on rauhoittunut, Nikkari kertoo.

Nikkari tietää, että aina välttely ei ole kuitenkaan mahdollista, ja esimerkiksi lapsiperheissä taudinaiheuttajia kulkeutuu väistämättäkin kotiin kouluista ja päiväkodeista.

Useimmiten flunssa tarttuu käsien kautta, kun huomaamatta pesemättömillä käsillä hieraisee vaikkapa nenää tai silmiä.

Paras ja yksinkertaisin keino katkaista flunssakierre onkin tuttu, mutta se unohtuu silti monilta.

– Hyvä käsihygienia voi katkaista sairastelukierteen. Useimmiten flunssa tarttuu käsien kautta, kun huomaamatta pesemättömillä käsillä hieraisee vaikkapa nenää tai silmiä, Nikkari muistuttaa.

Lue lisää: Mikä oikeasti auttaa flunssaan? Lääkäri kertoo myös yleisimmän tavan, jolla saat tartunnan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?