Kuinka pitkään pöydälle unohtunutta ruokaa voi vielä syödä? Lääkäri antaa nyrkkisäännön

Ruokamyrkytys voi iskeä esimerkiksi huonosti kypsennetystä ruoasta tai pitkään pöydällä seisseestä grillilihasta.

Ruokamyrkytyksen hoidossa oleellisinta on pyrkiä saamaan riittävästi nestettä.

13.8. 15:00

Kuuma heinäkuun päivä Portugalissa. Viilennyksenä maistuu rannalta ostettu mehujää. Illalla hotellissa mahaa alkaa korventaa. Yö meneekin pytyn jatkeena.

Kyseessä saattaa olla ruokamyrkytys.

– Kaikki on mahdollista. Ulkomailla esimerkiksi jäät voivat olla saastuneita, sanoo erikoislääkäri Toni Vänni Terveystalosta.

Ruokamyrkytyksellä tarkoitetaan ruoan tai veden mukana tullutta pöpöä, joka aiheuttaa suolistotulehduksen.

Ruokamyrkytyksiä aiheuttavat virukset, bakteerit ja alkueläimet, mutta ne voivat johtua myös bakteerin tuottamasta myrkystä. Silloin kyseessä on sananmukaisesti myrkytys.

Tavallisimpia Suomessa esiintyviä suolistoinfektioita ovat norovirusten aiheuttamat ripuli- ja oksennustaudit sekä kampylobakteeri- ja salmonellainfektiot. Toksiinia tuottava kolibakteeri taas on yleinen niin sanotun turistiripulin aiheuttajia.

Vaarallisin on Clostridium botulinum -bakteerin aiheuttama halvaus, botulismi. Se on yleensä peräisin tyhjiöpakatuista ruokatuotteista. Botulismi on kuitenkin Suomessa harvinainen.

Ruokamyrkytyksen tyypillisiä oireita ovat:

  • Ripuli

  • Huonovointisuus, oksentaminen

  • Kuume

  • Vatsakipu, vatsan kouristelu

  • Päänsärky

– Joskus voi tulla hankaliakin oireita, esimerkiksi veriripulia tai kovia vatsakramppeja, Vänni kertoo.

Vakavat tapaukset ovat kuitenkin Suomessa harvinaisia.

Jos tauti seuraa ruoassa jo olleesta myrkystä, oireet ilmaantuvat useimmiten vain tunneissa. Muissa tapauksissa itämisaika on pidempi.

Huoneenlämpöön unohtunut grillikana- tai liha kannattaa varmuuden vuoksi jättää syömättä.

Ruokamyrkytyksen tyypillisiä lähteitä ovat:

  • Saastunut juomavesi

  • Huonosti kypsennetty ruoka

  • Useita tunteja lämpimässä säilytetty salaatti tai maitopohjainen ruoka-aine

Ravintoeläimet, kasvikset ja marjat voivat saastua jo niitä tuotettaessa, jos eläinten ruokintaan tai kasvien kasteluun käytetään epäpuhdasta rehua tai vettä.

Esimerkiksi norovirusepidemioita ovat aiheuttaneet ulkomailta tuodut pakastemarjat, jotka ovat saastuneet jo lähtömaassa.

Ehkäise ruokamyrkytys – 7 nyrkkisääntöä

Hyviä nyrkkisääntöjä ruokamyrkytyksen ehkäisyyn ovat:

  1. Pese kädet ennen ruoanlaittoa ja ennen syömistä.

  2. Jos teet ruokaa, jäähdytä se nopeasti ja laita kylmään.

  3. Heitä ruoka pois, jos se on seissyt huoneenlämmössä yli neljä tuntia.

  4. Syö kunnolla kuumennettua ruokaa. Terve aikuinen kestää useimmiten ruokaan kerääntyneet bakteerit, kunhan annoksen kuumentaa huolella.

  5. Ole tarkka siitä, että kylmäketju ei katkea. Jos ketju katkeaa, pöpöt voivat päästä lisääntymään.

  6. Mieti, millaista ruokaa otat mökille tai piknikille. Esimerkiksi liha, kala, kana ja majoneesit on tarpeellista säilyttää viileässä.

  7. Pese huolella salaatit ja muut tuoretuotteet.

Hoida nesteytyksellä

Ruokamyrkytyksen hoidossa oleellisinta on nestehukan korvaaminen.

– Nestettä kannattaa juoda ihan vähän kerrallaan, viiden minuutin välein, vaikka oksentaisikin, Vänni neuvoo.

Silloin nestettä imeytyy koko ajan ainakin jonkin verran.

Suolaakin olisi hyvä saada. Jos ei pysty syömään, voi tehdä kotona omaa ripulijuomaa. Se miksataan näin: kaada kannuun tai pulloon tuoremehua, esimerkiksi appelsiinimehua, ja laimenna samalla määrällä vettä. Sekoita litraan juomaa puoli teelusikallista ruokasuolaa.

Ruokamyrkytyksistä tokenee useimmiten lepäämällä ja juomalla riittävästi.

Jos ripuli on raju tai siihen liittyy korkeahkoa kuumetta tai uloste on hyvin veristä, hakeudu lääkäriin. Lääkäriin kannattaa mennä myös silloin, jos tajunnan taso laskee, tuntee voimakasta uupumusta tai jos on jokin vakava sairaus, kuten insuliinihoitoinen diabetes.

Lähteitä: Terveystalo, Terveyskirjasto, THL

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?