Salakavala häiriötila lisäkilpi­rauhasessa voi johtaa vakaviin seurauksiin – pyydä tätä verikoetta, jos kärsit väsymyksestä

Ilman hoitoa liikatoiminta aiheuttaa usein osteoporoosia eli luukatoa, munuaisten vajaatoimintaa tai kivuliasta virtsakivitautia.

Liikatoiminta voi oireilla esimerkiksi väsymyksenä, janotuksena, vatsaongelmina tai lihasjäykkyytenä.

20.7. 8:00

Lisäkilpirauhasen liikatoiminta voi salakavalasti aiheuttaa vakavan sairauden ennen kuin selviää, mistä on kyse.

Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkärin Saara Metson mukaan hyperparatyreoosia, eli lisäkilpirauhasen liikatoimintaa todetaan melko yleisesti 60–70-vuotiailla naisilla.

– Se on nuorilla harvinainen, mutta iän myötä esiintyvyys kasvaa. Noin kolmella prosentilla yli 60-vuotiaista naisista esiintyy lisäkilpirauhasen liikatoimintaa. Kyseessä on yksi yleisimmistä endokrinologien hoitamista sairauksista, Metso kertoo.

Ilman hoitoa liikatoiminta aiheuttaa usein osteoporoosia, eli luukatoa, munuaisten vajaatoimintaa tai kivuliasta virtsakivitautia.

Ilman hoitoa liikatoiminta aiheuttaa usein osteoporoosia, munuaisten vajaatoimintaa tai kivuliasta virtsakivitautia.

Ihmisellä on tavallisesti neljä pientä, läpimitaltaan alle senttimetrin kokoista lisäkilpirauhasta kaulalla kilpirauhasen takapinnalla. Liikatoiminnassa yleensä yhteen rauhaseen syntyy hyvänlaatuinen kasvain, eli adenooma, jolloin rauhanen alkaa erittää vereen liikaa lisäkilpirauhas­hormonia.

– Se ikään kuin luulee, että verenkierrossa on liian vähän kalsiumia, minkä vuoksi se lähtee ottamaan kalsiumia luustosta. Lisäkilpirauhasen ainoa tehtävä on saada kalsium pysymään sellaisella tasolla, että lihakset, hermot, ja entsyymitoiminta toimivat normaalisti. Jos se joutuu häiriötilaan, se aistii väärin tämän tason ja nostaa kalsiumin liian korkealle.

Joillakin voi olla perinnöllinen alttius kasvainoireyhtymään, mutta useimmissa tapauksissa sen syytä ei tiedetä. Esimerkiksi elintavoilla ei voi vaikuttaa sairastumisriskiin.

Näin liikatoiminta saattaa oireilla

Liikatoiminta voi oireilla esimerkiksi väsymyksenä, janotuksena, vatsaongelmina tai lihasjäykkyytenä. Liikatoiminta jää helposti diagnosoimatta, sillä samat oireet voivat viitata moniin muihinkin sairauksiin, kuten kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Veren kalsiumarvojen seulonta ei myöskään kuulu normaaleihin laboratoriossa tehtäviin perustutkimus­paketteihin.

Kalsiumarvoja tutkitaan yleensä potilailta, joilla on todettu esimerkiksi muistisairaus, munuaisten vajaatoiminta, virtsakivitauti tai osteoporoosi. Metso on sitä mieltä, että veren kalsiumpitoisuuden (P-Ca) tarkistaminen tulisi muistaa myös niillä potilailla, joilla on lisäkilpirauhasen liikatoimintaan viittaavia oireita tai löydöksiä.

Se on tärkeää hoitaa, jotta voidaan välttyä esimerkiksi keinomunuais­hoidolta.

Tutkimus kannattaa, sillä mitä aikaisemmassa vaiheessa liikatoiminta havaitaan ja hoidetaan, sitä vähemmän se ehtii aiheuttaa lisäsairauksia.

– Se on tärkeää hoitaa, jotta voidaan välttyä esimerkiksi keinomunuais­hoidolta.

Tavallisin hoito lisäkilpirauhasen liikatoiminnassa on sairaan rauhasen poistaminen leikkauksella.

– Häiriintynyt kilpirauhanen kannattaa poistaa. Se on parantava hoito, ja Suomessa yli 95 prosenttia potilaista paranee leikkauksella. Meillä on hyvät kuvantamismenetelmät, joilla pystytään paikantamaan sairastunut rauhanen.

”Oireet jäävät useimmiten leikkauspöydälle”

Leikkaus ei ole iso, mutta koska siinä operoidaan kaulaa, potilas joudutaan nukuttamaan. Lisäkilpirauhas­leikkaukset on keskitetty isompiin sairaaloihin.

– Kaikkia potilaita ei voi turvallisesti nukuttaa ja jotkut potilaista eivät halua leikkausta. Tällaisissa tilanteissa voidaan käyttää lääkehoitoa, joka kuitenkaan ei auta yhtä hyvin kuin leikkaus.

Vatsakivut, lihasoireet ja mielialaoireet jäävät useimmiten leikkauspöydälle.

Kun sairas lisäkilpirauhanen on poistettu, elämänlaatu paranee huomattavasti, ja jopa osteoporoosi voi helpottaa.

– Luusto uusiutuu hitaasti, mutta luun tilanne kyllä paranee 3–12 kuukaudessa dramaattisesti. Myös vatsakivut, lihasoireet ja mielialaoireet jäävät useimmiten leikkauspöydälle.

Metso on sitä mieltä, että lievemmätkin liikatoiminnat kannattaa leikata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, varsinkin, jos potilas on alle 50-vuotias.

Joskus leikkauksen jälkeen muut lisäkilpirauhaset jäävät hetkeksi ”nukuksiin”, jolloin veren kalsiumpitoisuus voi tilapäisesti laskea alle normaalin. Tämä johtuu siitä, että yksi rauhasista on toiminut muidenkin puolesta.

– Tällainen tilanne kestää yleensä 2-8 viikkoa leikkaushoidosta, ja sitä hoidetaan antamalla kalsiumia ja D-vitamiinia.

Lisäkilpirauhasen adenooma pystytään Metson mukaan paikallistamaan ennen leikkausta isotooppikuvauksen avulla. Nykyaikaiset kuvantamismenetelmät ovat lisänneet huomattavasti leikkauksen onnistumismahdollisuutta.

Fakta

Lisäkilpirauhasen liikatoiminnan (hyperparatyreoosi) oireet:

  • Väsymys

  • Janon tunne

  • Muistin aleneminen

  • Yleinen lihaskankeus ja -jäykkyys

  • Vatsakivut, pahoinvointi ja oksentelu

  • Ummetus

  • Masennusoireet, mielialaongelmat, sekavuus

Kilpirauhasen liikatoiminta voi aiheuttaa:

  • Osteoporoosin, eli luukadon, jolloin luunmurtumariski kasvaa.

  • Jos virtsaan erittyy paljon kalsiumia, munuaisiin voi kertyä kalkkisaostumia, jolloin voi tulla virtsatiekiviä tai munuaisten toiminta heikkenee.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?