”Olen huomannut, että koen ’rimakauhun’ tyyppistä oloa nukkumisen suhteen silloin, kun tiedän, että seuraavana päivänä pitäisi olla syystä tai toisesta skarppina. Jatkuvat epäonnistumiset ovat vahvistaneet tätä kierrettä.
Eniten valvomisesta on fyysistä haittaa, verenpaineen nousua, rytmihäiriöitä, krapulamaista oloa, hiilarihimoa. Kaikki stressi ja mieliharmi vaikuttavat ja mönkivät yön tunteina hakemaan ratkaisua, vaikka sellaisten löytyminen vaatisi hyvät unet.”
Näin kuvailee oloaan eräs liian vähästä unesta kärsivä Minna Huotilaisen, Leeni Peltosen, Helmi Uusitalon ja Silja Vahtokarin tuoreessa kirjassa Uni ja unettomuus – Näe nukkuminen uusin silmin (Otava).
Teoksessa käsitellään unta ja pohditaan, miksi nukkumisesta on tullut vaikeaa.
Kirjan mukaan unen merkitys koko laajuudessaan alkaa vasta nyt valjeta tutkijoillekin – ja siksi unta on alettu voimakkaasti nostaa hyvinvoinnin perustaksi ravinnon ja liikunnan rinnalle.
– Aivan viime vuosina ja vuosikymmeninä on tuotettu paljon uutta tietoa siitä, miksi nukkuminen on niin tärkeää ja mitä sen puutteesta seuraa.
Moni joutuu syystä tai toisesta sinnittelemään hiukan liian lyhyillä unilla.
Unen puutteen 8 seurausta
Arjen pyörityksessä moni meistä joutuu pärjäilemään lyhyemmillä yöunilla kuin olisi tarpeen.
Mitä siitä voi seurata, että syystä tai toisesta nukkuu liian vähän? Kirja kertoo 8 asiaa:
1. Eniten unenpuute iskee aivoihin. Yksinkertaisista tehtävistä suoriudutaan, mutta vaativammat aivotoiminnot kärsivät. Unenpuute heikentää monia kognitiivisia kykyjä, kuten tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja oppimiskykyä.
2. Myös lyhytkestoinen muisti ja päättelykyky heikkenevät.
3. Univajeesta on haittaa myös koordinaatiokyvylle, mikä on esimerkiksi liikenteessä hyvin vaarallista, koska virheet lisääntyvät ja reaktioaika pitenee.
4. Pitkään jatkuvan univajeen tiedetään altistavan monille sairauksille. Esimerkiksi sokeriaineenvaihdunta häiriintyy niin, että riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kasvaa.
5. Koska unen aikana huolletaan myös immuunipuolustusta, unenpuute heikentää vastustuskykyämme.
6. Liian vähäinen nukkuminen altistaa myös lihomiselle.
7. Korkea verenpaine ja sepelvaltimotauti on liitetty pitkään jatkuvan unenpuutteen haittoihin.
Lue lisää: Näin nukkumaanmenoaika vaikuttaa sydäntauteihin – 5 keinoa suojata sydäntä
8. Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt kietoutuvat uniongelmiin monin tavoin. Joskus on vaikea tietää, kumpi on syy ja kumpi seuraus, ja joskus kyseessä on kierre.
Tarvittavan unen määrä on yksilöllistä
Keskimäärin aikuiselle ihmiselle riittävä määrä unta on 7–9 tuntia yössä. Jotkut ovat myös luonnostaan lyhytunisia, eikä se välttämättä aiheuta heille haittaa.
Mistä sitten tietää, ovatko yöunet olleet itselle riittävät?
Näin voi päätellä olevan silloin, kun herää aamulla virkeänä ja jaksaa iltaan saakka ongelmitta ilman päiväunia.
Terveystalon vastaava työterveyslääkäri Pauliina Liinavirta huomautti jutussamme, että aina lyhyiden yöunien vaikutuksia ei kuitenkaan tunnisteta.
– Lähtökohtaisesti jos kokee pärjäävänsä lyhyillä yöunilla niin ihminen pärjää, mutta on hyvä olla kartalla siitä, voisivatko jotkut oireet ja ilmiöt johtuakin vähäisestä nukkumisesta, Liinavirta sanoi.
Lue lisää: Lyhyiden yöunien vaikutuksia ei aina tunnisteta – 7 asiaa terveydessä, johon ne voivat vaikuttaa
Tutki unentarvettasi lomalla
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen on sanonut, että myös univajeen sietäminen on yksilöllistä.
– Jos lyhytunisen, 5–6 tuntia yössä nukkuvan henkilön unesta nipistetään puoli tuntia, se ei välttämättä tunnu paljolta, mutta se on paljon suhteutettuna unen luontaiseen pituuteen. Vastaavasti yhdeksän tuntia nukkuvan unesta puolen tunnin nipistys ei vaikuta yhtä paljon.
Pidempi loma-aika on hyvä tilaisuus rauhassa selvittää oma unentarve.
– Kun lomalla saat valita nukkumaanmeno- ja heräämisaikasi, silloin näet, kuinka paljon unta on sinulle riittävästi. Samalla selviää se, oletko aamu- vai iltavirkku, Partonen sanoi.
