Kun kaverit kyselivät teini-ikäistä Ilona Siiliä, 24 ulos, hän ei läheskään aina halunnut lähteä.
– En halunnut näyttää siltä kuin olisin kolmannella kuulla raskaana, ja pelkäsin, että haisen pahalta, Ilona sanoo.
Ilona kärsi kivuliaista vatsa- ja suolisto-ongelmista. Turvotuksesta, ilmavaivoista ja ummetuksesta.
”Vatsa turposi niin, että se oli ihan krampissa.
Vatsa ja suolisto alkoivat vaivata Ilonaa kun hän oli 14-vuotias. Ummetus oli niin piinaavaa, että Ilona joutui syömään toistuvasti laksatiiveja.
– Vatsa turposi niin, että se oli ihan krampissa. Mikään muu ei auttanut kuin se, että päästin ilmat pihalle, otin lääkkeen ja makasin kylkiasennossa, Ilona muistelee.
Syytä vatsavaivoille oli vaikea saada selville, vaikka Ilona sitä esimerkiksi erilaisilla ruokavaliokokeiluilla yrittikin. Lääkärin vastaanotolla kaikki saattoi olla juuri sillä hetkellä ihan hyvin.
– Oli monen vuoden prosessi, että minut otettiin tosissaan.
”Tietyllä tapaa diagnoosi helpotti.
17-vuotiaana Ilona pääsi vihdoin tarkempiin tutkimuksiin. Hänen suolistonsa tähystettiin.
Diagnoosiksi tuli ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS). Se on niin sanottu toiminnallinen suolistovaiva. Suolesta ei löydy selkeää vikaa, mutta sen toiminta on häiriintynyt.
– Tietyllä tapaa diagnoosi helpotti. Että oireilla oli joku syy, enkä minä ollut jotenkin viallinen ihminen, Ilona sanoo.
Oireet olivat jo hyvän aikaa vaikuttaneet huomattavasti Ilonan elämään. Asioita oli jäänyt tekemättä ja menoja menemättä.
FODMAP-ruokavaliosta apua
Ärtyvän suolen oireyhtymän keskeinen hoitokeino on niin kutsuttu fodmap-ruokavalio.
Ruokavaliossa kartetaan hiilihydraatteja, jotka imeytyvät heikosti, alkavat käydä ja aiheuttavat turvotusta, ilmavaivoja ja kipua. Näitä hiilihydraatteja pois jättämällä ärtyvän suolen oireet voivat helpottua.
Fodmap-dieetillä vältettäviä ruokia ovat esimerkiksi vehnä, ruis, ohra, pavut, sipulit, sienet ja kaalit.
Lue lisää: Uusi ruokavalio poisti Hannan, 55, vatsavaivat: ”25 vuoden jälkeen löytyi apu”
Pohjoismaiset ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavalio-ohjeet kehottavat välttämään kaali-, palko- ja sipulikasveja, laktoosia, keinomakeutusaineita ja liukenematonta kuitua.
Diagnoosin saatuaan Ilona ryhtyi ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaan tiukalle fodmap-dieetille.
– Elin ensimmäisen vuoden tyyliin riisillä ja kanalla.
”Alkoi tuntua siltä, että voin taas elää ja syödä ilman kipuja.
Lisäapua Ilona sai kuitulisästä sekä vatsaa suojaavista lääkkeistä. Oireet alkoivat helpottua.
– Alkoi tuntua siltä, että voin taas elää ja syödä ilman kipuja. Pystyin käymään koulussa ja töissä ilman, että olo oli ihan paska jokaisen päivän jälkeen.
Vuoden tiukan dieetin jälkeen Ilona alkoi pikku hiljaa palauttaa osaa välttämistään ruoka-aineista.
– Syön edelleen fodmap-ruokavalion mukaisesti, mutta soveltaen. Olen pystynyt ottamaan takaisin esimerkiksi perunaa, raakaa omenaa sekä kauratuotteita. Mutta esimerkiksi sipuli ja palkokasvit eivät kuulu ruokavaliooni ollenkaan, koska saan niistä edelleen todella vahvoja oireita.
”Vatsa reagoi heti, jos tulee stressiä tai muutoksia.
Perunamuusi ja lohi on Ilonan ykkösruoka.
– Olen onnellinen siitä, että olen pystynyt ottamaan perunan ruokavaliooni takaisin pienissä määrin. Se oli kuitenkin neljä vuotta poissa kokonaan elämästäni.
Ammattikorkeakoulussa opiskeleva Ilona on oppinut ymmärtämään, millaisin keinoin hän voi itse vaikuttaa vatsaoireisiinsa.
Vatsa reagoi herkästi
Säännölliset elämäntavat, uni ja liikunta ovat sopivan ruokavalion ohella Ilonalle välttämättömyys.
– Vatsa reagoi heti, jos tulee stressiä tai muutoksia. Esimerkiksi viime viikonloppuna olin Turussa, söin epäterveellisesti ja join vähän viiniä. Tänään torstaina vatsa on vieläkin kiukkuinen.
Suolisto menee Ilonan mukaan uusista tilanteista ja muutoksista helposti ”lukkotilaan”.
– Jos joku pyytää vaikka mökkiviikonlopun viettoon, en välttämättä lähde.
”Rautatiputus helpotti oloani.
Raudanpuutos vei voimat
IBS-diagnoosin saamisen aikaan Ilonalla havaittiin myös matala varastoraudan eli ferritiinin taso. Suolisto-ongelmat voivat vaikuttaa eri ravintoaineiden imeytymiseen.
Ilona söi puoli vuotta rautalisää ilman hyviä tuloksia.
– Silloin sain rautatiputuksen, ja oloni helpottui huomattavasti.
Vuosi sitten Ilonan ferritiinitasot laskivat uudelleen. Raudanpuutos oireili muun muassa pahana väsymyksenä. Hyvinkin nukutun yön jälkeen Ilonan oli mentävä päiväunille jo ennen puoltapäivää.
– Kun kävelin neljänteen kerrokseen minun piti lysähtää sen jälkeen lattialle, koska olin niin hengästynyt.
Tälläkään kertaa suun kautta nautittavasta rautalisästä ei ollut riittävää apua. Rautainfuusion jälkeen ero aiempaan oli selvä.
– Jaksoin päivän aamusta iltaa ilman, että täytyi nukkua 1–2 tunnin päiväunet, joista ei kuitenkaan ollut apua jaksamisessa. Jaksoin käydä kävelyllä ja huolehtia itsestäni. En ollut enää väsymyksestä johtuen itkuinen ja koko ajan hengästynyt. Jaksoin siis olla oma itseni: nauttia liikunnasta, suoriutua päivittäisistä toiminnoista, nauraa ja hymyillä, olla sosiaalinen.
Raudanpuute voi aiheuttaa muun muassa väsymystä ja heikotusta.
Avoimuus auttaa
Ilonan vointi on nykyisin hyvä, ja hän tietää, mikä kaikki voi vaikuttaa vatsaan.
– Vesi, liikunta ja kuitulisä ovat kovassa käytössä. Ulkoilu ja kävely ovat henkireikäni.
Ilona tykkää myös kuntosaliharjoittelusta.
IBD ja muut suolistosairaudet ry. on perustanut Facebook-ryhmän, jossa Ilona on mukana. Moni vasta IBS-diagnoosin saanut kyselee usein hätääntyneenä, miten diagnoosin ja rajoitetun ruokavalion kanssa oikein pärjää.
– Sanon, että en minäkään vielä ole kuollut, vaikka olen elänyt IBS:n kanssa jo kahdeksan vuotta. On tärkeää hyväksyä itsensä ja uskaltaa kertoa asiasta muille. Se voi lievittää oireita, Ilona sanoo.
”Kun asiasta kertoo, ei tarvitse jännittää, jos joutuu olemaan pois töistä.
Jokaisessa työpaikassaan Ilona on avoimesti kertonut, että hänellä on IBS. Asiaan on aina suhtauduttu myönteisesti.
– Kun asiasta kertoo, ei tarvitse jännittää, jos joutuu olemaan pois töistä vaikka kovan vatsakrampin takia.
Toisaalta Ilonasta tuntuu, että vatsavaivoja saatetaan yhä vähätellä. Ikään kuin ne voisivat olla vain ihmisen pään sisällä.
– Vatsavaivat pitäisi aina tutkia eikä antaa jonkun vain sanoa, että tuossa on ruokavalio, kokeile sitä, Ilona sanoo.
Mikäli vatsavaiva eivät hellitä ja haittaavat jokapäiväistä elämää, tutkimuksiin on syytä hakeutua. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos kivut tulevat yllättäen, tuntuvat voimakkailta eivätkä mene ohi. Toinen hälyttävä oire on se, että uloste on veristä. Se voi olla merkki tulehduksellisesta suolistosairaudesta tai suolistosyövästä.
Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS)
Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsii ainakin joka kymmenes suomalainen.
Tyypillisiä oireita ovat eri puolilla vatsaa tuntuvat kivut ja muutokset suolen toiminnassa. Ripuli ja ummetus voivat vaihdella eri päivinä. Myös vatsan turvotus on tyypillistä.
Ärtyvän suolen oireyhtymän toteamiseksi ei ole olemassa laboratoriokoetta tai mitään tiettyä tutkimusta. Diagnoosi tehdään sen jälkeen, kun lääkäri on ensin varmistanut, ettei oireiden syynä ole muita sairauksia.
Ruokavalion imeytymättömät eli FODMAP-hiilihydraatit voivat aiheuttaa ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivällä tukalia vatsaoireita. Yleisiä FODMAP-lähteitä ovat: ruis, vehnä, sipulit, kaalit, palkokasvit, sienet ja jotkut hedelmät, kuten omena ja vesimeloni sekä ksylitolia tai sorbitolia sisältävät pastillit ja purukumit.
Tutkimusten mukaan FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen lievittää suolisto-oireita noin kolmella potilaalla neljästä.
Tiukkaa FODMAP-rajoitusta ei ole tarkoitus noudattaa pysyvästi vaan pyrkiä viimeistään 2-3 kuukauden kuluttua rajoituksen aloittamisesta palauttamaan muutama ruoka-aine pieninä annoksina.
Kuituvalmisteet ovat avuksi erityisesti ummetuspainotteisessa ärtyvän suolen oireyhtymässä. Ne voivat helpottaa myös turvotusta.
Liikunta tukee suolen toimintaa, ja pelkkä kävelylenkkien lisääminen voi helpottaa oloa. Liikunta kohentaa myös mielialaa, mikä taas heijastuu suoliston hyvinvointiin.
Jos oireet ovat uusia ja haittaavia, lääkäriin on syytä hakeutua.
Lähteitä: Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, Terveyskirjasto
