Kun keskiviikkona julkaistu uutinen kertoi amerikkalaisnäyttelijä Bruce Willisin, 66, sairastuneen afasiaan ja joutuneen lopettamaan uransa, moni kuuli afasiasta ensimmäistä kertaa. Kyseessä on aivoperäinen puhehäiriö, johon sairastuminen ei katso ikää.
Afasialla tarkoitetaan puheen tuoton ja ymmärtämisen vaikeutta.
Neurologian erikoislääkäri Petra Ijäs HUSista kuvailee afasiaa oireeksi, joka voi johtua monesta eri syystä.
Yleisin afasian aiheuttaja on aivoverenkiertohäiriö, eli aivoinfarkti, aivoverenvuoto, tai ohimenevä aivoverenkiertohäiriö. Sitä voi esiintyä myös aivovamman tai aivokasvaimen yhteydessä.
– On myös olemassa dementia- tai muistisairausmuotoja, joiden oireina voi olla afasia. Jos ajatellaan Bruce Willisia, hän on siinä iässä, että kyseessä voisi olla otsa-ohimolohkorappeuma, joka usein puhkeaa 55–65-vuotiaana. Toki yhtä hyvin se voi olla aivoverenkiertohäiriön aiheuttama äkillinen sairaus.
Yleisin afasian aiheuttaja on aivoverenkiertohäiriö, eli aivoinfarkti, aivoverenvuoto, tai ohimenevä aivoverenkiertohäiriö.
Jos afasia johtuu dementiasta, sairaus etenee pikkuhiljaa.
Jos taas taustalla on aivoverenkierron häiriö, potilas voi parhaimmillaan toipua jopa niin, etteivät ulkopuoliset huomaa oireita.
– Mikäli kyse on hyvin isosta ja vakavasta aivoverenkiertohäiriöstä, potilaalle voi jäädä merkittävä puheongelma, Ijäs kertoo.
Afasian tunnistaa puheesta
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu Suomessa joka vuosi noin 25 000 henkilöä. Heistä noin joka kolmannella todetaan afasia.
Aivoverenkiertohäiriöt ovat erittäin yleisiä, sillä joka kuudes suomalainen saa aivoverenkiertohäiriön elämänsä aikana. Neljännes sairastuneista on työikäisiä.
”Kun tulee aivoverenkiertohäiriö, se herkästi osuu juuri puhe- tai kirjoittamisalueelle.
Afaattisen henkilön tunnistaa puheesta.
– Lievimmillään afasia voi ilmetä niin, että ihminen puhuu vähän hitaasti ja joutuu etsimään sanoja. Vaikeimmillaan taas potilas ei pysty lainkaan puhumaan eikä ymmärrä puhetta.
Myös kirjoitetun kielen ymmärtäminen ja tuottaminen on usein vaikeaa.
– Kielelliset alueet aivoissa ovat niin isot, että kun tulee aivoverenkiertohäiriö, se herkästi osuu juuri puhe- tai kirjoittamisalueelle, Ijäs kuvailee.
Hänen mukaansa sairaalassa afaattisten potilaiden kanssa kommunikoidaan elekielellä ja katsekontaktilla. Käytössä on myös erilaisia kuvatauluja ja kuvakortteja.
– Tilanne on alkuvaiheessa valtavan stressaava potilaalle, joka ei pysty ilmaisemaan itseään. Sanat tulevat mieleen, mutta niitä ei pysty sanomaan ulos. Kaikki kiire ja stressi johtavat siihen, että puhe menee kokonaan lukkoon.
Pikkuhiljaa etenevässä, otsa- ja ohimolohkorappeuman aiheuttamassa afasiassa sanojen löytäminen on vaikeaa, puhe tökkivää ja työlään oloista, ja sanat voivat vääristyä. Osalla potilaista sanojen merkitykset hämärtyvät, ja potilaan on vaikeaa nimetä esineitä tai ymmärtää yksittäisten sanojen merkitystä.
Puhe voi puuroutua kuin humalassa
Kymmenen vuotta afaattisten henkilöiden kanssa työskennellyt puheterapeutti Krista Hoffström Aivoliitosta kertoo afasian olevan aina hyvin yksilöllinen ja ilmenevän eri ihmisillä erilaisena.
Sairastuneita kuitenkin yhdistää se, että puhuminen ja puheen ymmärtäminen on sitä helpompaa, mitä rauhallisemmassa ilmapiirissä keskustellaan. Miten puhe sujuu, riippuu myös henkilön vireystilasta.
– Pirteänä puhe sujuu paremmin ja ymmärrettävämmin.
”Kun antaa aikaa, puhuu selkeästi ja yhden asian kerrallaan, ymmärtäminen on helpompaa.
Monimutkaisesti ja nopeasti puhutut asiat vaikeuttavat ymmärtämistä, samoin se, jos paikka on meluisa ja ympärillä paljon väkeä.
– Kun antaa aikaa, puhuu selkeästi ja yhden asian kerrallaan, ymmärtäminen on helpompaa. Voi myös käyttää kyllä- ja ei-kysymyksiä sekä eleitä ja osoittamista. Myös kuvat ja apusanat ovat hyviä, kertoo Aivoliiton valtakunnallista Juttu-tupa-toimintaa koordinoiva Hoffström.
Joskus afasiaa sairastavan henkilön puhe puuroutuu niin, että hän kuulostaa humalaiselta. Petra Ijäs muistuttaa väärien tulkintojen voivan johtaa jopa vaaratilanteisiin, jos afasiapotilas tarvitsee apua ja ihmiset kävelevät ohi.
Krista Hoffström on kuullut tapauksista, joissa humalaiseksi luultu ihminen heitetään bussista ulos.
– Meillä on Aivoliitolla afasiakortti, jota voi myös näyttää esimerkiksi kaupan kassalle. Siitä näkee mistä on kyse.
Aivoverenkiertohäiriön riskitekijät
1. Kohonnut verenpaine lisää sairastumisriskin moninkertaiseksi. Onkin tärkeää seurata verenpainetta ja hoitaa kohonnut paine kuntoon.
2. Eteisvärinä ja muut sydänperäiset syyt ovat lähes joka kolmannen aivoinfarktin taustalla.
3. Elintavat, kuten tupakointi ja alkoholi, tyypin 2 diabetes, korkea kolesteroli, ylipaino ja vähäinen liikunta lisäävät aivoverenkiertohäiriön riskiä.
