Suolistosyövän seulontaohjelma alkaa kaikkialla Suomessa tänä vuonna.
Suolistosyöpä, eli paksu- tai peräsuolen syöpä, on suomalaisnaisten ja -miesten toiseksi yleisin syöpä. Sen ennuste riippuu levinneisyydestä toteamishetkellä – aikaisin löydetyn ja leikatun syövän ennuste on hyvä.
– Varhaisessa vaiheessa löydetty syöpä on parannettavissa kokonaan leikkauksella. Mitä pidemmälle se on edennyt, sitä monimutkaisempia ja raskaampia leikkauksen, lääkehoidon ja sädehoidon yhdistelmiä se vaatii, kertoi vatsaelinkirurgian erikoislääkäri, dosentti Arto Rantala Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Lue lisää: Suolistosyöpä lisääntyy ja se jää usein huomaamatta – tunnista varhaiset oireet
Nämä lisäävät sairastumisen riskiä
Suolistosyövän syntyyn katsotaan olevan vaikutusta sekä perinnöllisyydellä että elämäntavoilla.
1. Ikä on tärkein riskitekijä. Voimakkain kasvu tapausmäärissä tapahtuu 65:n ikävuoden paikkeilla.
2. Tulehdukselliset suolistosairaudet, eli Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus, lisäävät syöpäriskiä. Riskiä voi hallita huolehtimalla suolistosairauden mahdollisimman hyvästä hoidosta.
3. Geenit. Jos lähisuvussa on suolistosyöpiä, se lisää omaa tilastollista riskiä. Niissä suvuissa, joissa on useampia sairastuneita, on suositeltavaa hakeutua kolonoskopiaan eli paksusuolen tähystykseen viimeistään 50 ikävuoden paikkeilla.
4. Ruokavalio, joka sisältää runsaasti eläinrasvoja ja paljon prosessoitua lihaa, on kaikista haitallisin.
5. Vähän kuituja, kasviksia, hedelmiä ja marjoja sisältävä ruokavalio on myös haitallinen.
6. Liikkumaton elämäntapa lisää ylipäätään syöpään sairastumisen riskiä.
7. Ylipaino ja lihavuus ovat merkittävä suolistosyövän riskitekijä. Painoindeksin mukaiseen normaalipainoon pyrkiminen on suositeltavaa.
8. Tupakka ja alkoholi lisäävät merkittävästi enemmän muiden syöpien vaaraa, mutta ne kasvattavat myös suolistosyövän riskiä, koska tupakoinnissa ja alkoholinkäytössä syntyvät haitalliset aineet kulkeutuvat paksusuolen läpi.
Huomattava osa suolistosyövistä olisi ehkäistävissä terveellisemmillä ravinto- ja liikuntatottumuksilla.
Miten sairastumisen voisi välttää?
Kaikkiin riskitekijöihin ei pysty vaikuttamaan, mutta omilla elintavoilla on suuri merkitys suolistosyövältä suojautumisessa.
Tutkimusten mukaan huomattava osa suolistosyövistä olisi ehkäistävissä terveellisemmillä ravinto- ja liikuntatottumuksilla sekä ylipainon välttämisellä.
– Elämäntaparemontti voi olla monella tapaa hyödyllinen – alkaen psyykkisestä hyvinvoinnista jatkuen sydänterveyteen ja vaikkapa syövän ehkäisyyn, sanoi syöpätautien erikoislääkäri Tuomo Alanko Docrates Syöpäsairaalasta.
Arjen tottumusten kohentamisen lisäksi yksinkertainen asia, jonka jatkossa voi tehdä suolistosyövän riskin pienentämiseksi, on seulontaan osallistuminen.
– Kun saa kutsun seulontaan, siihen osallistuminen on helppo terveysteko, joka kannattaa ehdottomasti tehdä, Alanko sanoi.
Fakta
Näin suolistosyöpää seulotaan
■ Seulontamenetelmä on ulosteen immunokemiallinen veritesti (FIT).
■ Jos ulostenäytteestä ei löydy analysoitaessa verta, saa näytteen antaja seuraavan kutsun seulontaan kahden vuoden kuluttua.
■ Jos ulostenäytteestä löytyy verta, näytteen antajalle tehdään paksusuolen tähystystutkimus mahdollisen syövän tai syöpää ennakoivien muutosten löytämiseksi.
■ Seulontaan kutsutaan kahden vuoden välein aina niinä vuosina, kun kutsuttava täyttää parillisia vuosia.
■ Seulonta koskee ensimmäisenä vuonna 60–68-vuotiaita.
■ Vuosina 2022–2031 seulonta laajenee asteittain kaikkiin 56–74-vuotiaisiin.
Lähde: HUS
Seulonta tulee laskemaan syöpien ilmaantuvuutta
Suolistosyövän seulontaan kutsutaan tänä vuonna kaikki 60-, 62-, 64-, 66- ja 68-vuotiaat miehet ja naiset.
Suomen Syöpärekisteri kertoo yhdessä Erasmus Medical Center -yliopiston kanssa tutkineensa FIT-testiin pohjautuvan seulonnan kustannusvaikuttavuutta suomalaisilla miehillä ja naisilla.
Mallinnustutkimuksessa seulonnalla saatavia hyötyjä arvioitiin tilanteessa, jossa seulonta ulottuu koko kohderyhmään.
– Tulosten perusteella odotamme, että 56–74-vuotiaina seulontaan osallistuneilla suolistosyövän ilmaantuvuus laskee noin 15 prosenttia ja suolistosyövän kuolleisuus noin 30 prosenttia verrattuna tilanteeseen ilman seulontaa, tutkimuspäällikkö Sirpa Heinävaara Suomen Syöpärekisteristä kertoo Syöpäjärjestöjen sivuilla.
Tarkastelussa arvioitiin myös, paljonko seulonta lisää jatkotutkimuksena tehtävien kolonoskopioiden eli paksusuolen tähystysten tarvetta.
– Aikaisemman tutkimuksemme perusteella arvioimme, että lisätarve on kuitenkin kohtuullinen, korkeintaan 10 prosenttia nykyisin tehtäviin endoskopiatutkimuksiin verrattuna, Heinävaara totesi.
