Lakka eli hilla tunnetaan jo ennestään terveellisyydestään ja maukkaudestaan. Nyt siitä uskotaan tulevan mahdollisesti jopa olevan viheliäisen sairaalabakteerin nitistäjä.
Bakteerien lisääntyvä vastustuskyky antibiooteille on tulevaisuuden lääketieteen suurimpia ongelmia. Tuoreessa tutkimushankkeessa selvisi, että lakan siemenen kuoresta eristetyissä yhdisteissä on huomattava antimikrobinen teho sairaalabakteerina tunnettua MRSA-kantaa vastaan.
Sairaalabakteerina tunnetun MRSA:n eli metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus -bakteerin aiheuttamat vaikeahoitoiset haavainfektiot ovat lisääntyneet.
HUSin, VTT:n, Turun yliopiston sekä espanjalaisten Hospital Universitario Principe de Astúrias ja Fundación Jiménez Díaz -tutkimuslaitosten hankkeessa selvitettiin marjoista eristettyjen yhdisteiden tehoa haavainfektioita aiheuttavia mikrobeja vastaan. Tutkimuksessa selvisi, että lakan siemenen kuoresta eristetyissä yhdisteissä, ellagitanniineissa, on merkittävä antimikrobinen teho.
– Vastustuskykyinen bakteeri muuttuu herkäksi antibiooteille ja biofilmin muodostus vähenee, kun siihen lisätään marjasta eristettyjä yhdisteitä. Lakan ellagitanniinit hillitsivät tehokkaasti MRSA-bakteerien kasvua koeputkiolosuhteissa ja nopeuttivat näiden bakteerien aiheuttaman haavan paranemista hiirimallissa, HUSin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri Teemu Kinnari kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tiedotteessa.
Marjoja ja niiden sivuvirtoja eli marjateollisuuden ylijääneitä raaka-aineita on hyödynnetty pääasiallisesti aiemmin vain elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. VTT:llä on pitkät perinteet arktisten marjojen tieteellisestä tutkimuksesta, ja VTT on jo aiemmin osoittanut niiden sisältävän tehokkaita antimikrobisia yhdisteitä.
Yhteistyöhankkeessa hyödynnettiin VTT:n kehittämiä ja patentoimia VTT InnoBerry Technologies™ -menetelmiä, joilla luonnonmarjoista rikastettiin ja eristettiin antimikrobisia ellagitanniiniyhdisteitä.
– Ympäristöystävällisellä menetelmällä saimme eristettyä ellagitanniineja, joiden antimikrobista tehokkuutta voitaisiin hyödyntää useissa käyttökohteissa. Mielenkiintoinen sovellus voisi olla esimerkiksi leikkausta edeltävä ihon käsittely MRSA-bakteeria vastaan, vaikeiden haavainfektiohoitojen lisäksi, VTT:n mikrobiologian asiantuntija, johtava tutkija Hanna-Leena Alakomi kertoo Ilta-Sanomille.
– Aihe vaatii vielä lisätutkimuksia.
Vastaavia yhdisteitä on muissakin suomalaisissa kasvilajeissa.
VTT:n siemenkuoresta eristetyt ellagitanniinit puhdistettiin Turun yliopiston kemian laitoksella. Puhdasaineiden avulla saatiin luotettavampi kuva nimenomaan tiettyjen ellagitanniinien aktiivisuudesta MRSA-bakteeria vastaan.
– On tärkeää tuntea erilaisten tuotteiden aktiivisuudesta vastaavat yhdisteet tarkasti. Näin tutkittua tietoa voidaan hyödyntää entistäkin tehokkaampien aineiden löytämiseksi kasvikunnasta. Esimerkiksi suomalaisista kasveista löytyy runsaasti lakan ellagitanniinien kaltaisia yhdisteitä, joilla voi olla vastaava tai jopa parempi aktiivisuus MRSA-bakteeria vastaan, Turun yliopiston luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen sanoo tiedotteessa.
Fakta
Lakka
Lakka eli hilla eli suomuurain (Rubus chamaemorus) on vatukoiden sukuun kuuluva ruohovartinen kasvi.
Nimeä lakka käytetään myös kasvin tuottamasta heleän oranssista mehukkaasta marjasta.
Tuoreena käyttämisen ohella lakasta valmistetaan muun muassa hilloa, mehua, likööriä, marmeladia ja erilaisia leivonnaisia.
Kasvin nimitys vaihtelee alueittain niin, että lakasta puhutaan perinteisesti Itä-Suomessa ja hillasta Pohjois-Suomessa.
Keskisuomalaisen Muuramen kunnan nimi tulee suomuuraimesta, ja kasvi näkyy myös Muuramen vaakunassa.
Lähde: Luonnonvarakeskus.