Huono uni heikentää paitsi terveyttä, myös mielialaa.
Suomen Mielenterveys ry Mieli muistuttaakin, että unesta tinkiminen ei ole viisasta.
– Univelka voi tulla kalliiksi, sillä univaje on tutkitusti yhteydessä sairauksiin ja masennukseen. Erityisen haitallista on pitkittynyt univaje, Mieli ry:n sivustolla kerrotaan.
Liian vähän nukkuvien tyypillisin oire on luonnollisesti väsymys, mutta tutkimusten mukaan yleisiä ovat myös mielialaan liittyvät ongelmat: univaje alentaa mielialaa.
”Riittävä uni suojelee mielialaa väsymyksen aiheuttamalta alakuloisuudelta ja ahdistukselta.
Vähäinen unen määrä on liitetty myös huonoon itsetuntoon ja masennukseen.
Mieli ry:n mukaan masennuksen ja unen välinen yhteys liikkuu molempiin suuntiin – masentuneena on vaikea nukkua hyvin, ja väsyneenä taas masentuu helpommin.
– Riittävä uni suojelee mielialaa väsymyksen aiheuttamalta alakuloisuudelta ja ahdistukselta, mutta aina ei nukkuminen ole tietenkään helppoa, sivustolla todetaan.
Masentuneena on vaikea nukkua hyvin, ja väsyneenä taas masentuu helpommin.
Masentunut vai väsynyt?
Psykologi Soili Kajaste ja psykiatri Juha Markkula, joilla on pitkä kokemus unettomuuden hoidosta, kertovat teoksessaan Hyvää yötä – Apua univaikeuksiin (Kirjapaja), että väsymys aiheuttaa suuren joukon kognitiivisia ilmiöitä.
Nämä muistuttavat monin tavoin masennuksen kehittymiseen johtavia kognitiivisia noidankehiä.
– Väsymys heikentää suoraan mielialoja, mikä aktivoi ikävien ajatusten noidankehiä, mikä taas aikaansaa huonoa oloa ja niin edelleen, kirja kertoo.
”Kannattaa arvioida tilannetta yhden hyvin nukutun yön jälkeen. Mikäli masennus häviää saman tien, oli kyseessä väsymyksen oire.
Vaikka huonosti nukutun yön jälkeen olo tuntuisi masentuneelta, ei kyse välttämättä ole masennuksesta, vaan matalan mielialan selitys voi yksinkertaisesti olla liian vähäinen uni.
Kajaste ja Markkula antavat käytännön neuvon, jolla omaa tilannettaan voi arvioida.
– Kannattaa arvioida tilannetta yhden hyvin nukutun yön jälkeen. Mikäli masennus häviää saman tien, oli kyseessä väsymyksen oire.
Näin univaje kertyy
Univajeella tarkoitetaan sitä määrää unta, joka jää uupumaan kullekin yksilöllisestä riittävän unen määrästä.
– Jos siis on havainnut, että kuusi tuntia on itselle sopia unen kesto, univaje alkaa syntyä vasta, kun uni jää tätä lyhyemmäksi, Kajaste ja Markkula kirjoittavat.
”Ei ole mahdollista nukkua jatkuvasti liian vähän hyvinvoinnin kärsimättä.
Univaje voi syntyä joko kerralla valvotun yön myötä tai vähitellen.
Terveyskirjaston mukaan väsymyksen lisäksi nämä merkit viittaavat univajeeseen: toimintatarmo hiipuu, tarkkaavuus huononee, keskittymiskyky heikkenee, huomiokyky kapenee, reaktiot hidastuvat ja ärtyneisyys voimistuu. Nämä muutokset altistavat univajeisen riidoille, virheille ja tapaturmille.
Tämä on ihanteellisin yöunen pituus
Kerroimme aiemmassa jutussamme, että uutuuskirjan Uni ja unettomuus – Näe nukkuminen uusin silmin (Otava) mukaan terveellisimpänä unen pituutena pidetään 7–8:aa tuntia, sillä näin nukkuvilla on tilastojen mukaan vähiten sairauksia ja he elävät pisimpään.
Lue lisää: Tämä on ihanteellisin yöunen pituus – näin nukkuvilla vähiten sairauksia ja pisin elämä
Yksilöllinen vaihtelu unentarpeessa voi kuitenkin olla suurtakin.
Teoksen kirjoittajat Minna Huotilainen, Leeni Peltonen, Helmi Uusitalo ja Silja Vahtokari muistuttivat, että omaan unentarpeeseensa ei voi vaikuttaa – se on ominaisuus, jota ei voi itse päättää.
– Ei esimerkiksi ole mahdollista nukkua jatkuvasti liian vähän hyvinvoinnin kärsimättä. On elämäntilanteita, joissa toivoisi pärjäävänsä vähemmällä unella, mutta oma unentarve on periaatteessa suhteellisen pysyvä ominaisuus.
