Suomalaistutkimus löysi helpon keinon suojautua tyypin 2 diabetekselta – tuhansia miehiä seurattiin 8 vuoden ajan

Säännöllinen liikunta muuttaa merkittävästi elimistön aineenvaihduntaprofiilia, selviää Itä-Suomen yliopiston laajasta tutkimuksesta. Tutkimukseen osallistui yli 7 000 miestä, joita seurattiin noin kahdeksan vuoden ajan.

Kevyemmälläkin liikuskelulla on paljon terveyshyötyjä.

26.1. 11:12

Itä-Suomen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että säännöllinen liikunta muuttaa merkittävästi elimistön aineenvaihduntaprofiilia. Monet muutoksista ovat yhteydessä pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Liikunnan yhteyttä elimistön aineenvaihduntaprofiiliin ei ole ennen tutkittu näin kattavasti eikä näin laajassa aineistossa, yliopistosta kerrotaan. Monien metaboliittien yhteys liikuntaan havaittiinkin nyt ensimmäistä kertaa.

– Liikunnan lisääminen on yhteydessä samankaltaisiin positiivisiin aineenvaihdunnallisiin tekijöihin kuin terveellisen ruokavalion on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan, kertoo nuorempi tutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti Susanna Kemppainen Itä-Suomen Yliopistosta.

Liikunnan lisääminen on yhteydessä samankaltaisiin positiivisiin aineenvaihdunnallisiin tekijöihin kuin terveellisen ruokavalion on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan.

7000:ta miestä seurattiin kahdeksan vuoden ajan

Tutkimukseen osallistui yli 7 000 miestä, joita seurattiin noin kahdeksan vuoden ajan. Miehet luokiteltiin neljään ryhmään: liikkumattomat, vain satunnaisesti liikuntaa harrastavat, säännöllisesti korkeintaan kahdesti viikossa liikkuvat ja säännöllisesti vähintään kolmesti viikossa liikkuvat. Liikuntakerta kesti vähintään 30 minuuttia.

Tutkimuksen alkaessa sekä seurannan jälkeen osallistujilta selvitettiin kyselyllä liikunnan määrää. Lisäksi heille tehtiin muun muassa sokerirasituskoe sekä aineenvaihduntaa koskeva analyysi paastoverinäytteestä.

Miehistä eniten liikkuvilla oli seurannan päätyttyä 39 prosenttia pienempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kuin liikkumattomilla. Korkeintaan kahdesti viikossa säännöllisesti liikkuneillakin riski oli 30 prosenttia liikkumattomia pienempi.

Liikunta muutti muun muassa useiden rasva-aineiden pitoisuuksia tavalla, joka on yhdistetty aiemmissa tutkimuksissa pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Tutkimus vahvisti myös sen, että liikunnan lisääminen parantaa insuliinin eritystä. Seurannan aikana liikuntaa lisänneiden paastoverensokeri- ja insuliinipitoisuudet pienenivät, ja insuliiniherkkyys ja insuliinin eritys puolestaan paranivat.

Mieti, miten voisit ujuttaa liikettä tavalliseen arkeen. Silloin liikunnasta voi tulla jopa huomaamatta säännöllistä.

Mikä määrä liikuntaa riittää?

Voiko tutkimuksen perusteella antaa jonkin liikuntasuosituksen?

– Tutkimus on hyvin linjassa nykyisten liikuntasuositusten kanssa. Niissä suositellaan kohtuukuormitteista liikuntaa vähintään 150 minuuttia viikossa, Kemppainen sanoo.

Eli esimerkiksi viitenä päivänä viikossa vähintään 30 minuuttia kerrallaan.

Liikkumisen suositusten ydin on tämä:

  • Sydämen sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumista suositellaan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa.

  • Samat terveyshyödyt saa myös lisäämällä liikkumisen tehoa rasittavaksi. Tällöin määrä on 1 tunti 15 minuuttia viikossa.

  • Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Lue lisää: Liikkumisen suositukset muuttuivat – nyt se on virallista: Muutaman minuutin pätkät kerrallaan riittävät

Tutkimuksessa he, jotka liikkuivat eniten, liikkuivat säännöllisesti vähintään 90 minuuttia viikossa. Silti terveyshyötyjä oli havaittavissa verrattuna satunnaisesti liikkuviin tai liikkumattomiin.

– Eli sanoisin, että säännöllisyys ratkaisee, ei niinkään minuutit.

Säännöllisyys ratkaisee, ei niinkään minuutit.

Koskaan ei ole liian myöhäistä

Tutkimuksessa mukana olevien miesten keski-ikä oli 58 vuotta.

– Toteaisin, että liikunnan aloittaminen tai lisääminen ei ole koskaan myöhäistä. Se voi myös innostaa parempaan syömiseen. Nämä yhdessä saavat sokeriaineenvaihduntaan positiivista pöhinää.

Kaikki taitavat aika lailla tietää, miksi kannattaa liikkua. Kemppainen korostaa, että vähäinenkin aktiivisuuden lisääminen on tärkeää.

– Älä mieti liikaa minuutteja tai että tuleeko nyt riittävästi hiki. Liikunnan ei tarvitse olla harrastusliikuntaa, jos se ei tunnu omalta, vaan mieti, miten voisit ujuttaa liikettä tavalliseen arkeen. Silloin liikunnasta voi tulla jopa huomaamatta säännöllistä.

Älä mieti liikaa minuutteja tai että tuleeko nyt riittävästi hiki. Liikunnan ei tarvitse olla harrastusliikuntaa.

Tulokset julkaistiin Metabolites-lehdessä.

Säännöllinen liikunta muuttaa elimistön aineenvaihduntaa myös metaboliittien tasolla. Metaboliitit ovat käytännössä tarkemmilla analyysimenetelmillä löydettyjä uusia aineenvaihduntatuotteita.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?