Kolme aggressiivista syöpää - Terveys - Ilta-Sanomat

Kolme aggressiivisinta syöpää, jotka etenevät nopeiten – iho voi paljastaa ajoissa

Haima-, keuhko- ja maksasolusyövissä on lyhyin elinajanodote syövän toteamisen jälkeen.

Haima-, keuhko- ja maksasolusyövissäsyövillä on yhteys elintapoihin, kuten tupakointiin ja alkoholiin, mutta osa sairastuu ilman vastaavia riskitekijöitä, Docrates syöpäsairaalan tiedotteessa kerrotaan.

7.12.2021 12:45

Kolme aggressiivisinta syöpää ovat haima-, keuhko- ja maksasolusyöpä. Niissä elinajanodote diagnoosin jälkeen on kaikkein lyhyin, Docrates syöpäsairaalan tiedotteessa kerrotaan.

Kaikilla kolmella syövällä on yhteys elintapoihin. Etenkin tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö nostavat riskiä. Lisäksi kolmea aggressiivisinta syöpää yhdistää se, että ne löydetään harvoin aikaisessa vaiheessa.

Kellertävä iho voi paljastaa haimasyövän ajoissa

Haimasyöpä on usein oireeton tai vähäoireinen syövän alkuvaiheessa. Siksi syövän löytäminen ajoissa on haastavaa. Suomessa todetaan yli 1000 uutta haimasyöpätapausta vuosittain.

Haimasyöpä hoidetaan leikkauksella aina, jos se on mahdollista. Leikattavissa olevat haimasyövät löytyvät yleensä sattumalöydöksinä jotain muuta sairautta tutkittaessa. Myös kellertävä iho voi auttaa havaitsemaan haimasyövän ajoissa. Kellertävä iho johtuu siitä, että syöpä tukkii sappitien.

Kellertävän ihon lisäksi haimasyövän tavallisimpiin oireisiin kuuluvat laihtuminen, ylävatsakipu ja selkäkipu. Osalla potilaista esiintyy ripulia, pahoinvointia ja oksentelua. Pieni osa saa syövän oireena akuutin haimatulehduksen.

Leikkaushoidon lisäksi haimasyöpää voidaan hoitaa solunsalpaajahoidolla, sädehoidolla tai niiden yhdistelmällä. Edes leikkaus ei takaa parantumista, vaan ennuste voi olla huono etenkin, jos syöpä on kasvanut kookkaaksi ja lähettänyt etäpesäkkeitä. Toisaalta hoitojen kehittymisen myötä myös etäpesäkkeitä lähettäneen haimasyövän kanssa elinaikaa voi olla useampi vuosi.

Keuhkosyöpä on alkuun oireeton

Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä ja Suomen kolmanneksi yleisin. Vuonna 2017 Suomessa todettiin 2712 uutta keuhkosyöpätapausta.

Tupakointi on keuhkosyövän suurin riskitekijä, mutta noin 10–15 prosenttia tapauksista todetaan tupakoimattomilla potilailla. Tupakoivan riski saada keuhkosyöpä on kuitenkin 15–30 kertaa suurempi kuin savuttoman.

Keuhkosyöpä on alkuvaiheessa oireeton. Siksi syöpä saattaa kasvaa kookkaaksi ennen kuin se todetaan. Tyypillisiin oireisiin kuuluvat yskä, veriyskä, hengenahdistus ja kipu rintakehän alueella. Myös etäpesäkkeet voivat aiheuttaa ensimmäiset oireet, joihin voi kuulua laihtumista, kuumetta, väsymystä ja muita yleisoireita.

Jos keuhkosyöpä löydetään ajoissa, hoitojen avulla voidaan saavuttaa vuosien elinikä. Toisinaan sairaus on edennyt diagnosointivaiheessa jo niin pitkälle, ettei hoitoja voida enää aloittaa. Tällöin elinaikaa on tavallisesti muutamia kuukausia.

Keuhkosyöpä jaetaan kahteen pääryhmään, jotka ovat pienisoluinen ja ei-pienisoluinen keuhkosyöpä.

Noin 20 prosenttia keuhkosyövistä on pienisoluista syöpätyyppiä. Sen hoitona on yleensä solunsalpaajahoito yksinään tai yhdessä sädehoidon kanssa. Hoito tehoaa usein hyvin, mutta uusiutumistaipumus on suuri.

Noin 75 prosentissa kaikista keuhkosyövistä on kyse ei-pienisoluisista syöpätyypeistä. Niissä ensisijaisena hoitona on leikkaus. Vain 20–25 prosentissa tapauksista voidaan kuitenkaan toteuttaa leikkausta, sillä usein sairaus on liian laajalle levinnyt tai potilaan muut sairaudet estävät leikkaushoidon. Myös solunsalpaaja- ja sädehoitoja käytetään joissain tapauksissa. Biologisilla lääkkeillä voidaan lieventää oireita ja pidentää elinikää, vaikka parantavaa hoitoa ei enää olisi.

Maksasolusyöpä tulee harvoin ennestään terveeseen maksaan

Maksasolusyöpä on keuhko- ja haimasyöpää harvinaisempi. Suomessa maksasolusyöpätapauksia todetaan noin 300 vuodessa.

Maksasolusyöpä tulee harvoin terveeseen maksaan. Yli 90 prosentilla maksasolusyöpään sairastuneista on vaurioitunut kirroosin tai kroonisen maksasairauden vuoksi. Esimerkiksi hepatiittivirusten ja alkoholin aiheuttamat maksavauriot altistavat maksasolusyövälle. Vauraissa maissa yleistyviä riskitekijöitä ovat myös lihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään liittyvät maksasairaudet.

Edenneen maksasyövän oireita ovat muun muassa väsymys, tunne ylävatsan täyttymisestä ja ruokahaluttomuus. Myöhemmin ilmenee laihtumista sekä mahdollisesti kuumeilua ja keltaisuutta.

Hoitona on tapauskohtaisesti leikkaus, solunsalpaajat, muut lääkkeet ja paikallishoidot. Hoitojen tehoaminen on yksilöllistä, mutta hoitojen kehittymisen ansiosta pitkällekin kehittynyttä maksasolusyöpää voidaan usein hallita vuosienkin ajan.

Maksasyöpä voi uusiutua tai kasvaa kokonaan uuteen paikkaan hoidon jälkeen vuosienkin kuluttua. Tästä syystä potilaita seurataan ja uudet pesäkkeet hoidetaan mahdollisuuksien mukaan.

Lähteet: Docrates syöpäsairaalan tiedote ja Terveyskirjasto: Haimasyöpä, Keuhkosyöpä sekä Maksan ja sappiteiden syövät.

Lue lisää: Tietty rutiini voi auttaa havaitsemaan syövän varhaisessa vaiheessa – ja merkit rinnoissa, ihossa ja kiveksissä, joita ei pidä ohittaa

Lue lisää: Suomalaistutkijat tekivät läpimurron rintasyövän tutkimuksessa: ”Uusi luku taistelussa rintasyöpää vastaan”

Lue lisää: Kivessyöpien määrä on kasvanut Suomessa viisinkertaiseksi 40 vuoden aikana – katso ohjeet omaehtoiseen tarkastukseen

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?